Joel Kontinen
Helsingin yliopiston uskontotieteen dosentti Raimo Harjula on kirjoittanut kirjan, jonka tarkoituksena on kuvailla historian Jeesusta. Jo kirjan nimi - Jeesus – mies myyttien takana (Gaudeamus 2011) – kertoo lukijalle, mitä tuleman pitää. Aamulehti arvioi kirjaa strategisesti pääsiäisaattona.
Harjula ei suinkaan ole ensimmäinen, joka näkee evankeliumeissa myyttejä. Saksalainen teologi Rudolf Bultmann (1884-1976) näki tehtäväkseen löytää todellisen Jeesuksen myyttien takaa. Etenkin emeritusprofessori Heikki Räisänen on jatkanut Bultmannin perinnettä Suomessa.
”Jeesus Nasaretilaisen marssi mytologian yöhön alkoi varhain”, Harjula kertoo kirjansa esipuheessa. ”Jo Uuden testamentin evankeliumeissa Jeesus on myyttiytynyt jumalallista alkuperää olevaksi uskonnolliseksi heerokseksi, sankariksi. Myyttiytymisprosessia vauhditti muotoutumassa olevan uuden uskonnon kotiuttaminen hellenistiseen maailmaan. Paavalin ja Johanneksen nimissä säilyneissä Uuden testamentin teksteissä Jeesuksen ihmiskasvot ovat enää tuskin tunnistettavissa.”
Harjula näkee Uuden testamentin Jeesuksen noudattavan antiikin pitkää heerosperinnettä. Hänestä Jeesus kuuluu samaan kategoriaan kuin Herakles, Buddha sekä Rooman legendaariset perustajat Romulus ja Remus.
Aamulehden arviota luonnehtii kritiikin puute. Teemu Järventie keskittyy lähinnä selostamaan kirjan pääsanomaa:
”Harjula esittää varsin uskottavasti, että Jeesus oli Marian hairahdus eli Joosef oli ’vain’ sosiaalinen isä, joka ei kestänyt enää häpeää poikapuolensa täytettyä 12 vaan katoaa evankeliumeista täydellisesti.
Siksi isätön Jeesus löysi itselleen Isän Jumalasta, Taivaallisesta Isästä.”
Voisi luulla, että vakavasti otettavat tutkijat olisivat hylänneet freudilaisen tarinoinnin jo ajat sitten, mutta Freudin ajattelutapa näyttää heränneen henkiin Harjulan tekstissä.
Jeesus ei Harjulan mukaan tehnyt ihmeitä, kuollut ihmiskunnan syntien puolesta eikä antanut lähetyskäskyä.
Uskontotieteissä on tapana asettaa kaikki uskonnot samalle viivalle. Kaikkia uskontoja tutkitaan puhtaasti naturalistisesta perspektiivistä käsin.
Raamatun Jeesus sen sijaan julistaa olevansa ainutlaatuinen – ainoa tie Jumalan yhteyteen. Pietari tunnusti Hänet Jumalan Pojaksi jo ennen Golgataa ja Jeesuksen varhaiset seuraajat palvoivat Häntä Jumalana ylösnousemuksen jälkeen.
Harjulan päätelmät eivät ole uskottavia. Hän ei tunnusta kristinuskon ainutlaatuisuutta, sen dynaamisuutta, jossa ihmeistä tulee totta vielä tänäänkin.
Dosentti Timo Eskola hämmästeli raamattuskeptikkojen lähestymistapaa vuonna 2005 ilmestyneessä kirjassaan Ateistit alttarilla. Hänen mukaansa monien pappien myyttis-ateistiset näkemykset Raamatun myyteistä eivät perustu tutkimustietoon vaan pikemminkin henkilökohtaisiin mieltymyksiin, joissa ei ole sijaa yliluonnolliselle ulottuvuudelle.
Toimittaja Teemu Järventien mukaan Harjulan teesit muistuttavat Jonas Gardellin näkemyksiä. Myös Gardell teki Jeesuksesta syntisten ystävän ja sorrettujen puolustajan, jonka puheista ja teoista kuitenkin puuttui jumalallinen auktoriteetti.
Lähteet:
Raimo Harjula: Jeesus – mies myyttien takana. Gaudeamus. 27.10.2011.
Järventie, Teemu. 2012. Harjula kaivaa esiin ihmisen, joka on jäänyt Kristuksen alle piiloon. aamulehti 7.4., B25.
Tekstit
