Marco Palmezzano: Ristiinnaulitseminen (n. 1480-1490). Uffizi Gallery, Firenze. Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Joulu ja pääsiäinen ovat vaikeita aikoja uskonnottomille. Vapaa-ajattelijaksi tunnustautuva Veli-Pekka Tynkkynen on usean kerran kauhistellut kristinuskon sanomaa Aamulehden lukijapalstalla.
”Lapsia pyritään suojelemaan kaikilla muilla elämän alueilla väkivallalta, mutta uskonnon siirtämisessä uusille sukupolville olemme kyvyttömiä varjelemaan lapsia aikuisten maailman pahuudelta. Kyse on tosiasiassa ihmisoikeusrikkomuksesta”, hän kirjoittaa aitoon dawkinsimaiseen tapaansa.
1900-luvun historia osoittaa melko selvästi, että käärme luikerteli myös ateistien paratiiseihin. Uskonnottomissa valtioissa ihmisoikeuksia on sitä paitsi rikottu moninkertaisesti enemmän kuin maissa, joissa Jeesus ei ole kiellettyjen sanojen listalla.
Tynkkynen luonnehtii Jeesuksen kärsimyshistoriaa vertauskuvallisiksi tarinoiksi.
Silminnäkijöiden havaintoihin perustuvaa kuvausta on kuitenkin vaikea kutsua vertauskuvalliseksi. Evankelistoista esimerkiksi Luukas on useampien akateemisten tutkijoiden mukaan tarkka ja luotettava historioitsija, joka ei erehtynyt edes pienissä yksityiskohdissa vaan tiesi jopa tuon ajan paikallispolitiikkojen nimitykset.
”Päiväkoti- ja alakouluikäiset lapset tulisi suojata tarinoilta, joiden kautta kuolemaa ei ainoastaan normalisoida vaan siitä tehdään jatkuvasti mielessä pidettävä asia”, Tynkkynen jatkaa.
Luonnehdinta sopii etenkin TV-uutisiin.
Tynkkynen näkee pääsiäisen siirrossa kevätpäiväntasauksen tienoihin danbrownimaisen salaliittoteorian, kuten myös joulun siirrossa vuoden pimeämpään aikaan.
Joulun siirto talvipäivänseisauksen ajankohtaan on niin ikään suosittu – ja täysin perätön - salaliittoteorian aihe.
Tynkkysen mukaan kirkon piti saada ”elämää juhlistava kevään juhla - - pyyhittyä pois kulttuurisesta muistista.”
Historia kertoo vallan muuta. Juutalaiset olivat viettäneet Egyptistä vapautumisen juhlaa keväisin jo 1500 vuoden ajan ennen kuin Pontius Pilatus tuomitsi Jeesuksen ristiinnaulittavaksi noin vuonna 30 jKr.
Jeesuksen kärsimyksistä ei saanut kertoa Itä-Saksassa, Maon Kiinassa, Pohjois-Koreassa eikä entisessä Neuvostoliitossa. On kuitenkin kyseenalaista, olivatko näiden maiden lapset yhtään sen elämänmyönteisempiä kuin meillä täällä Suomessa, jossa ainakin toistaiseksi on vapaus pitää kristinuskoa totena.
Siunattua pääsiäistä!
Lähde:
Tynkkynen, Veli-Pekka. 2012. Lapsia suojeltava väkivaltaisilta tarinoilta. Aamulehti 3.4., B17.
Tekstit
