keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Surullisen hahmon ritari, osa 2


Honoré Daumier: Don Quijote (1868). Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Mielipidekirjoittaja Veli-Pekka Tynkkynen alkaa kuulostaa yhä enemmän surullisen hahmon ritarilta. Richard Dawkinsin tavoin hän käy uskonnon ja etenkin kristinuskon kimppuun uskoen, että uskonto on kaiken pahan alku ja juuri ja että meillä kaikilla olisi paremmat oltavat uskonnosta vapautetussa yhteiskunnassa.

Tynkkysen ärhäkkäästä tekstistä saa sen käsityksen, että Raamatun ja länsimaisen väkivaltaviihteen välillä on yhteys. Hän onkin toistamiseen tuonut julki näkemyksensä, jonka mukaan Raamatun kertomukset eivät sovi lapsille.

Uskonnonvapaus tulee taata, mutta uskonnon tulisi olla yksityinen, perheen sisäinen asia”, Tynkkynen kirjoittaa tuoreessa Aamulehdessä.

Hän ei kuitenkaan näytä huomaavan, että Suomessa koululaitos opettaa lapsille kritiikittömästi humanismin ilosanomaa, jonka mukaan kaikki olevainen syntyi olemattomasta ilman mitään suunnittelua ja että olemme kaikki sukua simpansseille.

Tynkkynen myös vihjaa, että niin Venäjän vuoden 1917 vallankumous kuin myös Hitlerin valtaantulo saivat ainakin henkistä tukea kristinuskolta.

Todellisuus oli huomattavasti mutkikkaampi. Saksassa vuosisatoja kestänyt Raamatun liberaalinen tulkinta sekä väärennetyistä sikiökuvistaan meilläkin tunnetun darvinistisen evoluution puuhamiehen Ernst Haeckelin kirjoitukset olivat heikentäneet saksalaista kristillisyyttä.

Hävityn sodan jälkeen saksalaiset olivat valmiita uskomaan miltei mihin tahansa ja ottamaan darvinistista evoluutiota ja Nietzscheä ihannoineen Hitlerin avosylin vastaan.

Myös Venäjän bolsevikit ammensivat innoitusta Charles Darwinin kirjoituksista.


Lähde:

Tynkkynen, Veli-Pekka. 2012. Uskontojen erivapaudet eivät kuulu oikeusvaltioon. Aamulehti 11.4., B14.