Tuomo Melasuo: Kristittyjen ahdinko? Mikä ihmeen ahdinko?

Kristityillä on oikeasti tukalaa monissa muslimimaissa.





Joel Kontinen

Kristittyjen ahdinko ja Israelin olemassaolo ovat kaksi asiaa, joista vasemmalle kallellaan olevat euroliberaalit eivät jaksa olla kiinnostuneita. Kun europarlamentaarikko Sari Essayah (kd) nosti äskettäin puheessaan esille Lähi-idän kristittyjen tukalan aseman ja Hamasin terrorismin, Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomo Melasuo kiirehti tuoreeltaan vakuuttelemaan, että kristityt saavat olla rauhassa, kunhan eivät osallistu politiikkaan.

Todellisuudessa kristittyjä painostetaan, vainotaan ja surmataan monissa Lähi-idän maissa ja useissa muslimimaissa, esimerkiksi Iranissa ja Pakistanissa, vaikka he pysyttelisivät kaukana politiikasta. Jos muslimi kääntyy kristityksi, hänet voidaan surmata.

Melasuon objektiivisuuden puute käy hyvin ilmi hänen väitteestään, että Israel on laiton miehittäjä. Jostain syystä hän ei muista vuotta 1967 edeltänyttä aikaa. Ensin Iso-Britannia petti lupauksensa, suosi arabeja juutalaisten kustannuksella ja antoi Jordanian kaikessa rauhassa miehittää länsirantaa - täysin laittomasti.

Vasta, kun Israel kukisti arabit kuuden päivän sodassa länsimaiden liberaalit heräsivät puhumaan laittomasta miehittäjästä.

Lähde:

Neljä kommenttia Essayahille. Aamulehti 29.11. 2011.

Valaitten joukkohauta keskellä autiomaata yli kilometrin korkeudessa merenpinnasta

Nooan ajan vedenpaisumus jätti eläinten joukkohautoja kaikkialle.



Joel Kontinen

Valaat eivät yleensä päädy kuivaan autiomaahan, joka kaiken lisäksi sijaitsee yli kilometrin korkeudessa merenpinnasta. Mutta niin on käynyt Chilen Atacaman autiomaassa. Paleontologit kaivoivat esiin ainakin 75 hyvin säilynyttä valaan fossiilia. Joukkohauta löytyi, kun alueen halki kulkevaa tietä piti leventää.

Useimmat vainajista ovat kahdeksan metriä pitkiä hetulavalaita. Joukkoon mahtui myös kaskelottija delfiini, jolla oli syöksyhampaat. Atacaman autiomaasta on löydetty myös laiskiaisen sekä kondorikotkaa suuremman merilinnun fossiili.

Tutkijat arvelevat valaitten iäksi ”2-7 miljoonaa vuotta”. Vuosimiljooniin liittyy raskas ideologinen painolasti, joten niihin tulee suhtautua kriittisesti. Iänmääritysmenetelmät eivät mittaa ikää vaan esimerkiksi kalliossa olevien atomien isotooppien suhteita, ja koko ajatus perustuu olettamukseen, että maapallon olot ovat pohjimmiltaan aina olleet samanlaisia – vaikka evoluutioon perustuvan maailmankatsomuksenkaan mukaan näin ei ole ollut.

Smithsonian luonnonhistoriallisen museon (Smithsonian's National Museum of Natural History) kuraattori Nicholas Pyenson arvelee, että hautapaikka on aikoinaan ollut laguuni.

Loogisempi selitys on se, että valaat menehtyivät joko Nooan ajan vedenpaisumuksessa tai sitä seuranneen jääkauden aikana. Raamattu kuvaa vuoden kestänyttä tuhotulvaa, joka mullisti planeettamme pinnanmuodostuksen.

Kaikkialla maapallolla on suuria eläinten joukkohautoja, jotka ovat osoituksia muinaisen maailman tuhonneesta katastrofista.



Lähde:

Vergara, Eva, ja Ian James. 2011. Whale fossil bonanza in desert poses mystery. MSNBC.com (20.11.).

Tuorein apinatarina Aamulehdessä: ”Ihminen on hyvin valehteleva apina”

Uusimmassa apinatarinassa apinalla on keskeinen rooli.




Joel Kontinen

Apinajutut menestyvät ja voivat hyvin, ainakin Aamulehdessä. Viime aikoina paljastuneet valelääkärien tapaukset innoittivat toimittaja Markus Määttästä pohtimaan valheen alkuperää ja yleisyyttä.

Hän valitsi perusdarvinistisen selityksen:

”Valehtelu on geeneissämme. Ilman valehtelua ja harhauttamisen taitoa ihminen ei olisi koskaan kohonnut Maa-planeetan valtiaaksi. Antropologi Volker Sommerin mukaan valehtelun taito kehittyi luonnonvalinnan tuloksena kun alkuihmisen piti valita joutuuko itse saaliiksi vai muuttuuko saalistajaksi. Tässä pelissä paras työkalu ei ollut keihäs vaan huiputus.”

Valehtelun syntyä ei voida todentaa tieteellisesti, mutta se ei tietenkään estä mielikuvituksen lentoa:

”Samalla ihminen oppi myös huiputtamaan lajitovereitaan. Laumassa kukin yksilö on aina eniten huolissaan omasta itsestään. Yksilö pyrkii järjestämään laumassa parhaat ravintopalat itselleen. Ne, jotka onnistuvat tässä, saavat helpoiten myös perimänsä leviämään.”

Määttänen kertoo, että tämä kertomus perustuu apinoiden tarkkailuun. Apinat osaavat huiputtaa, joten darvinistisen maailmankuvan mukaan myös ihminen kykenee siihen.

Mistä toimittaja tietää, että ”alkuihminen” eli laumoissa? Ei hän tiedäkään, mutta maailmankatsomus ohjaa selitystä. Entä mistä hän tietää, että luonnonvalinta suosii valehtelijoita? Otaksumalla, että ihmisellä ja apinoilla on pitkä yhteinen menneisyys.

Hiljattain kuollut USA:n tiedeakatemian jäsen, kemisti Philip Skell kritikoi tällaista darvinistista tarinointia varsin ankarasti The Scientist –lehdessä:

”Luonnonvalinta tekee ihmisistä itsekeskeisiä ja aggressiivisia – paitsi kun se tekee heistä altruistisia ja rauhantahtoisia. Tai luonnonvalinta tuottaa viriilejä miehiä, jotka levittävät siementään innokkaasti – paitsi kun se suosii miehiä, jotka ovat uskollisia suojelijoita ja elättäjiä. Kun selitys on niin joustava, että se selittää minkä tahansa käyttäytymisen, sitä on vaikea testata kokeellisesti.”

Genesiksen mukaan ihminen luotiin vallitsemaan muuta luomakuntaa. Hänen ei tarvinnut käyttää epärehellisyyttä saavuttaakseen aseman, joka hänelle kuului luonnostaan.

Valehtelu taas kertoo siitä, että emme enää elä täydellisessä maailmassa, vaan synnin turmelemassa maailmassa.


Lähteet:

Määttänen, Markus. 2011. Ihminen on hyvin valehteleva apina. Aamulehti 27.11., B20.

Skell, Philip S. 2005. Why do we invoke Darwin? Evolutionary theory contributes little to experimental biology. The Scientist 19(16):10 (29.8.).

Matemaatikko: Ihminen on ihme

Joel Kontinen


Ihminen on ihme. Vaikka evoluutiota mainostavat populaarilehdet monesti painottavat selkäkipuja ja muita vaivoja osoituksena ihmisen huonosta suunnittelusta, me näytämme siltä, että meidät on suunniteltu erittäin älykkäästi.

Viime vuonna matemaatikko ja magneettikuvauksen asiantuntija Alexander Tsiaras kertoi tutkimustyöstään Yalen yliopistossa. Hän on suunnitellut ohjelmat ja algoritmit, joiden avulla voidaan kuvata syntymättömän lapsen kehitystä äidin kohdussa MRI-tekniikalla.

Tsiaras käytti yllättäviä ilmaisuja:

· "Se sai minut hämmästymään.
· Informaation ihme
· On vaikea olla pitämättä sitä Jumalan työnä.
· Se on mysteeri, se on taikuutta, se on jumaluutta.
· Ihminen ei kykene käsittämään niitä matemaattisia malleja, jotka ohjaavat sitä, miten nämä asiat valmistetaan.
· Vaikka katsonkin tätä matemaatikon silmin - - hämmästyn.
· Miten nämä ohjeet eivät tee virheitä, kun ne rakentavat sen, mistä tulee ihminen? "




3,000 vuotta siiten Israelin kuningas Daavid totesi: “Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.” (Psalmi 139: 14).

Kristinusko, evoluutio, vapaus ja vapaa tahto

Todellinen vapaus kumpuaa kristinuskosta. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Vapaudesta on tullut iskulause, mutta harva uskaltaa tunnustaa, mistä todellinen vapaus kumpuaa. Monissa idän uskonnoissa koko olemassaolomme on harhaa, joten vapaudesta puhumisessa ei niissä ole oikeastaan mitään mieltä. Islamissa Allah taas säätää viime kädessä kaiken, mitä me teemme, joten sieltä on turha etsiä vapautta.

Evolutionistit pohtivat, onko ihmisillä lainkaan vapaata tahtoa, jos kaikki voidaan pelkistää esimerkiksi atomien liikkeiksi. Tällaisessa maailmankatsomuksessa ei ihmisellä myöskään ole todellista moraalista vastuuta, mikä suureksi osaksi selittää darvinistisen evoluution suosion.

Kristinusko on poikkeus. Alusta loppuun Raamattu pitää ihmistä vapaana moraalisena toimijana. Ihminen on vapaa tekemään myös vääriä valintoja.

Aamulehden äskettäinen teologian opetuksesta alkanut keskustelu kertoo siitä, että kristinuskoon vihamielisesti suhtautuvat tiedemiehet haluavat todellisuudessa rajoittaa akateemista vapautta. Näkemys on siinä mielessä absurdi, että länsimaissa syntynyt ja kukoistanut tiede ei olisi ikinä nähnyt päivänvaloa muussa kuin kristinuskon maailmankuvan omaksuneessa kulttuurissa:

”Useat tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että kristilliselle luomisopille ominainen luonnonlain käsite tarjosi länsimaiselle kristilliselle kulttuurille älyllisen ilmapiirin, joka teki modernin luonnontieteen synnyn mahdolliseksi”, professori Tapio Puolimatka kirjoitti äskettäin Aamulehdessä.

Tieteen synty oli looginen seuraus kristillisestä maailmankuvasta:

”Tieteellinen kehitys pysähtyi poikkeuksetta paikoilleen suurissa kulttuureissa, jotka eivät onnistuneet muotoilemaan fysikaalisen lain eli luonnonlain käsitettä, koska niihin ei kuulunut uskoa persoonalliseen, rationaaliseen, ehdottoman tuonpuoleiseen Lainantajaan eli Luojaan. Panteistisen tai animistisen käsityksen mukaan luonto on kietoutunut jatkuvaan ja väistämättömään kiertokulkuun. Antiikin naturalistien kuten epikurolaisten mukaan taas koko todellisuus on peräisin atomien sattumanvaraisista yhdistelmistä,” Puolimatka toteaa.

Ideologisesti darvinistinen evoluutio muistuttaa idän filosofioita, joissa yksilöllä ei ole omakohtaista vastuuta ja jossa luonnon (tai maailmankaikkeuden) ja jumaluuden välillä ei ole eroa (panteismi).

”Tieteellinen tutkimus löysi hedelmällisen kasvualusta vasta kun usko persoonalliseen, rationaalikseen Luojaan tuli älyllisen kulttuurin perustaksi alkaen korkean keskiajan vuosisadoista.”

Raamatun hylkääminen ei ole yhdessäkään kulttuurissa tuonut vapautta.

Ranskan vallankumous ei huipentunut vapauteen tai edes järjen valoon vaan giljotiiniin. Lokakuun vallankumous ei synnyttänyt työläisten paratiisia. Itä-Saksan, kommunistisen Kiinan tai Pohjois-Korean kokeilut eivät myöskään tuoneet vapautta muille kuin johtajille.

Näissä kokeiluissa aivopesu oli sitä paitsi huomattavasti todellisempaa kuin kristinuskossa.

USA:n Apollo-kuuohjelman isä tohtori Wernher von Braun uskoi, että kristinusko tuo todellisen vapauden. Hän lainasi eräässä kirjoituksessaan Johanneksen evankeliumin sanoja ”Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita." (Joh. 8:32).


Lähteet:

Hill, Harold. 1976. From Goo to You by Way of the Zoo. Plainfield, NJ: Logos International.

Puolimatka, Tapio. 2011. Teologia on osa tiedettä! Aamulehti 22.11., B16.

Harvinaisen ytimekästä tekstiä evoluutiosta

Christianity Today lipsui hiljattain Genesiksen kaidalta tieltä.





Joel Kontinen

Keuruun paikallislehdessä oli tänään harvinaisen ytimekästä tekstiä evoluutiosta. Kanttori Heikki Koljonen pohdiskeli Sanan äärellä -palstalla, miksi evankelis-luterilaisessa kirkossa väitellään eutanasiasta ja homoliitoista eli aiheista, joiden pitäisi Raamatun valossa olla selviä jokaiselle kristitylle.

”Uskonto nimeltä evoluutio on vallannut maailman ja suuren osan kristikunnastakin niin, että pidämme luomiskertomusta vain muinaisten paimentolaisten legendana. Ja jos Raamattu alkaa sadulla, ei ole syytä olettaa, että jatkossakaan seuraisi vakavammin otettavaa tekstiä.”

Koljosen argumentointi on hyvin johdonmukaista. Hän sanoo, että jos hän olisi Paholainen, hän pitäisi luomisen kiistämistä ”nerokkaana strategiana johdattaa ihmisiä pois Jumalan pelastavan ja rakastavan Sanan vaikutuspiiristä.”

”Jeesus ja apostolit vetosivat johdonmukaisesti Vanhan testamentin kirjoituksiin mm. luomisesta ja vedenpaisumuksesta. Raamattu viittaa luomiseen yli 300 kertaa. Voidaan tiivistää, että ilman luomisuskoa ei ole kristinuskoa.”

Koljonen toteaa kirjoituksessaan, että Kristus ”on myös luomistapahtuman keskus, Sana, joka oli alussa, ja jonka voimalla kaikki on syntynyt.”

Koljonen ei ole ensimmäinen, joka kutsuu evoluutiota uskonnoksi. Darvinismin omaksunut tieteenfilosofi Michael Ruse tunnusti vuonna 2000: ”Evoluutio on uskonto. Tämä piti paikkansa evoluutiosta alussa ja se pitää edelleenkin paikkansa evoluutiosta.”

Kaikki eivät pitäneet tästä tunnustuksesta, ja sitä on kritikoitu varsin ahkerasti. Darvinistinen evoluutio on selvästikin maailmanselitysmalli, joka pyrkii (mutta ei onnistu) osoittamaan, että täysin naturalistiset prosessit kykenivät synnyttämään elämän sellaisena kuin me sen nyt näemme eli elollisen maailman, joka näyttää älykkäästi suunnitellulta.

Loogisin selitys on se, että elämä on suunniteltu.



Lähteet:

Koljonen, Heikki. 2011. Alussa. Suur-Keuruu 25.11., 8.

Ruse, Michael. 2000. How Evolution Became a Religion Creationists correct?: Darwinians wrongly mix science with morality, politics. National Post (13.5.)

Kriittinen ajattelu sallitaan teologiassa – mutta ei evoluutiossa

Punarinta (Erithacus rubecula) käyttää tehokkaampaa suunnistusteknologiaa kuin mitä ihminen on pystynyt kehittämään. Kuva: Ernst Vikne, Flikr/Wikipedia.


Joel Kontinen


Kriittinen ajattelu kuuluu oleellisesti teologian opintoihin – toisinaan ehkä turhankin oleellisesti. Biologian puolella kriittisyys ei voi läheskään yhtä hyvin. Darvinistisen evoluution puolustajat pitävät huolta siitä, että perusajatusta eli kaikkien elävien olentojen täysin naturalista polveutumista yksisoluisesta alkueläimestä ei vahingossakaan saa epäillä.

Toisin sanoen: vaikka todisteet viittaisivat siihen, että elävät olennot on suunniteltu erittäin nerokkaasti, sitä ei biologiassa saa sanoa ääneen.