Miksi Marsin veden puute on mysteeri?

 

Taiteilijan näkemys Marsista miljoonia vuosia sitten, kun sen pinnalla oli enemmän vettä. Kuva: ESO/M. Kornmesser/N. Risinger.

Joel Kontinen

Marsin pinnalla olleen ja sieltä kadonneen veden laskelmat ovat paljastaneet ristiriidan, joka osoittaa, kuinka vähän ymmärretään punaisen planeetan hydrologista historiaa.

Oliko Mars veden vallassa satoja miljoonia vuosia sitten? Tähän evoluutiota kannattavat tieteilijät uskovat mutta oliko Mars jo tuolloin olemassa?

Planeetantutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Marsin pinnalla oli ennen nestemäistä vettä ja sillä oli vesipitoinen ilmakehä, joka oli aivan erilainen kuin Marsin nykyinen kuiva tila. Mutta kaikkien Marsin pinnan vesilähteiden ja kaikkien sen katoamistapojen laskelmat ovat paljastaneet suuren ristiriidan – ei yksinkertaisesti ole tietoa, minne kaikki tuo vesi meni. Ajanjakso, jolloin Marsissa uskotaan olleen nestemäistä vettä, noin 4,5–3,7 miljardia vuotta sitten, tunnetaan Nooan ajanjaksona. Parhaiden arvioiden perusteella pintavettä olisi pitänyt olla tarpeeksi Nooan jakson lopussa peittämään koko planeetan valtamerenä, jonka syvyys on 150–250 metriä.

Ainakin tieteilijät uskovat, että Marsissa oli Nooan ajan tapainen ajankohta, vaikka se oli evolutionistien mukaan miljoonia vuosi ennen Nooan aikaa ja väärällä planeetalla.

Lähde:

Leah Crane 2026 Why the lack of water on Mars is so mysterious | New Scientist 30.3.

Muinaiset norsunluut paljastavat eläviä yksityiskohtia neandertalinihmisen metsästyksestä

 

Kuva: VOLKER_MINKUS

Joel Kontinen

Tutkijat ovat analysoineet uudelleen Saksasta vuonna 1948 löydetyn norsunluiden ja puisen keihään, jotka tarjoavat vakuuttavia todisteita neandertalinihmisten suurriistan metsästyskyvyistä.

Lehringenistä, Saksasta, löydettyjen norsunluiden näytteissä on merkkejä muinaisten ihmisten teurastuksesta.

Tyylikkään ja modernin Schöningenin tutkimusmuseon takahuoneissa Saksassa on kaikkialla kasoittain vanhoja, keskenään yhteensopimattomia pahvilaatikoita. Nämä ovat löytölaatikoita Lehringenistä, 150 kilometrin päässä täältä sijaitsevasta pikkukylästä.

Vuonna 1948 Lehringenistä löydettiin 125 000 vuotta vanhan suorahampaisen norsun (Palaeoloxodon antiquus) luut muinaisesta järvenpohjasta.

Elefantin fossiilit eivät ole harvinaisia ​​mutta olivatko neandertalilaiset tappaneet elefantin tosiaan jo 125 000 vuotta sitten? Ajoitus on väärä. Neandertalilaiset eivät tuolloin olleet maassa, vaan evoluutio ja sen vuosimiljoonat vääristelivät ajoituksen.

Lähde:

Emily Wilson 2026 Ancient bones reveal vivid details of a Neanderthal elephant hunt | New Scientist 25.3.

Maata voitaisiin suojella vaarallisilta asteroideilta valtavan magneetin avulla

 

Kuva: Aleksandra Sova, Shutterstock.

Joel Kontinen

Magneetti voisi auttaa ohjaamaan asteroideja pois maasta.

Mahdollisesti vaarallisia asteroideja voitaisiin ohjata käyttämällä valtavaa magneettia, joka vetää ne varovasti erilleen. Tämä idea välttää joitakin perinteisemmän kineettisen törmäysmenetelmän sudenkuoppia, jossa asteroidiin törmätään jollain sen liikuttamiseksi. Sitä ei kuitenkaan ole vielä testattu, joten ei voida olla varmoja, toimisiko se.

Ideaa kutsutaan nimellä NOVA eli kosketukseton ratanopeuden säätö, ja Gunther Kletetschka Alaskan yliopiston Fairbanksista esitteli sen Lunar and Planetary Science konferenssissa Texasissa 17. maaliskuuta.

Ilmestyskirjassa (8:10-11) kerrotaan kutenkin suuresta soihtuna palavasta tähdestä, nimeltä Koiruoho, joka putoaa Maahan aiheuttaen tuhoa ja muuttaa osan vedestä myrkylliseksi.

Lähde:

 Leah Crane 2026 We could protect Earth from dangerous asteroids using a huge magnet | New Scientist 27.3.

Haluatko elää ikuisesti? Ensin on kohdattava suuria kysymyksiä.

 

Kuva: Tom Grundy/Alamy

Joel Kontinen

Startup-yritys on keksinyt, miten aivot säilytetään kuoleman jälkeen – tasoittaen tietä kuolemattomuudelle kaukaisessa tulevaisuudessa. Mutta tämän todellisuuden kohtaaminen herättää vakavia käytännön ja filosofisia kysymyksiä.

Miljardöörit kohtaavat kaikesta rahoistaan ​​huolimatta yhden tavallisen rajan: kuoleman. Riippumatta siitä, kuinka paljon kulutat, riippumatta siitä, kuinka monta lääkäriä palkkaat, et voi paeta hetkeä, jolloin lakkaat olemasta. 

Kuten tässä raportoimme, startup-yritys nimeltä Nectome on kehittänyt tekniikan aivojen fyysisen rakenteen säilyttämiseksi kuoleman jälkeisinä minuutteina. Tähän mennessä sioilla testattua, mutta pian ihmisille tarjottavaa tekniikkaa voitaisiin käyttää aivojen "konnektomin", sen rakenteen 3D-kartan, rekonstruointiin – ja samalla tarjota polku ylösnousemukseen.

Selvyyden vuoksi, meillä ei ole aavistustakaan, miten konnektomista luodaan toimiva tietoisuus, eikä sitä, onko se koskaan mahdollista tehdä. Kun tutkimme täällä, tietoisuus pysyy syvänä mysteerinä – täydentävänä kuuluisalla ”kovalla ongelmalla” – jota olemme vielä vasta alkamassa ymmärtää.

Mutta vain Raamatussa meille luvataan ikuista elämää. Se ei johdu kemiasta tai evoluutiosta vaan uskosta Kristukseen.

Kun ihminen kuolee, hän kohtaa vain kaksi olotilaa: joko kuolema tai ikuinen elämä.

Lähde: 

New Scientist 2026 Want to live forever? There are major questions to confront, first  | New Scientist 25.3.

Geneettiset vihjeet kertovat tarinan neandertalilaisten rappeutumisesta

 

Neandertalin miehen ja naisen rekonstruktiot Neandertalin museossa Mettmannissa, Saksassa. Kuva: AP Photo/Martin Meissner/Alamy

Joel Kontinen

Mitä evoluutioon perustuva nykytiede kertoo neandertalilaisten kuolemasta? Ne kuolivat kylmän kauden kohdatessa noin 75 000 vuotta sitten.

Genesikseen perustuva tiede sanoo, että he olivat täysin nykyihmisiä.

Neandertalin DNA:n analyysi on auttanut kokoamaan tarinan monien vuosituhansien vaikeista ajoista, jotka lopulta johtivat muinaisten ihmissukulaisten kuolemaan.

Ilmaston viilentyessä niiden populaatio supistui ja ne päätyivät rajoittumaan nykyiseen Lounais-Ranskaan. Myöhemmin ilmasto lämpeni ja neandertalinihmiset alkoivat vaeltaa laajemmalle. Suurin osa niiden geneettisestä monimuotoisuudesta oli kuitenkin kadonnut, joten jopa laajalle levinneillä ryhmillä oli hyvin samankaltainen DNA.

Lähde:

Michael Marshall 2026 Genetic clues tell the story of Neanderthals' decline | New Scientist 23.3.

Teleskooppi nappasi kuvan salaperäisen komeetan hajoamisesta

 

Hubble-avaruusteleskoopin kuvaama komeetta K1. Kuva: NASA, ESA, Dennis Bodewits (AU)

Joel Kontinen

Muutama vuosi sitten komeetta iskeytyi Jupiteriin mutta nyt toinen komeetta hajosi neljään osaan.

Sattumalta tiedemiehet ovat nähneet komeetan vain päiviä sen jälkeen, kun se hajosi neljään osaan. Evoluutionistien mukaan tämä voisi tarjota ratkaisevan ikkunan aurinkokunnan historiaan.

John Noonan Auburnin yliopistosta Alabamassa ja hänen kollegansa olivat suunnitelleet havaitsevansa eri komeetan Hubble-avaruusteleskoopilla, mutta aluksen kyvyn kääntyä nopeasti rajoitukset tekivät sen mahdottomaksi, joten he löysivät uuden kohteen: komeetan nimeltä C/2025 K1 (ATLAS). Kun he osoittivat Hubblen K1:een, he eivät nähneet yhtäkään komeetta, vaan neljä sen fragmenttia.

Lähde:

Leah Crane 2026 Mysterious comet disintegration caught by telescope after lucky break | New Scientist 23.3.

Tiedemiehet ovat havainneet valtavan asteroidin pyörivän uskomattoman nopeasti

 

Taiteilijan kuvaus asteroidista 2025 MN45. Kuva: NSF–DOE Vera C. Rubin Observatory/NOIRLab/SLAC/AURA/P. Marenfeld.

Joel Kontinen

Tähtitieteilijät ovat löytäneet asteroidin, jonka halkaisija on  710 metriä. Se pyörii ympäri 1,9 minuutin välein, niin nopeasti, että sen olisi pitänyt pyöriä itsensä kappaleiksi.

Vera C. Rubin Observatory Chilessä on havainnut nopeimmin pyörivän suuren asteroidin, joka on koskaan nähty. Vaikka se on yli puoli kilometriä leveä, tämä asteroidi pyörii ympäri noin 1,9 minuutin välein – nopeus, jota aiemmin pidettiin mahdottomana. 

Dmitrii Vavilov Washingtonin yliopistosta Seattlessa ja hänen kollegansa löysivät tämän asteroidin sekä useita muita yllättävän nopeita pyörijiä Rubinin yhdeksän ensimmäisen havaintoyön datasta huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa 2025. Vavilov esitteli tulokset Lunar and Planetary Science Conferencessa Texasissa 17. maaliskuuta.

Lähde:

Leah Crane 2026 We’ve spotted a huge asteroid spinning impossibly fast | New Scientist 20.3.

Neandertalilaiset ovat saattaneet hoitaa haavoja antibioottisella tahmealla tervalla

 

Kuva: Tjaark Siemssen, CC-BY 4.0

Joel Kontinen

Evolutionistit väittävät, että neandertalilaiset kehittyvät miltei apinoista. Ei voida välttää sitä, että neandertilaiset olisivat keksineet tällaista:

Neandertalilaiset ovat saattaneet käyttää koivun kuoresta valmistettua tervaa antiseptisenä aineena haavojen hoitoon. Nykyajan koivutervalla tehdyt kokeet osoittavat, että sillä on antibioottisia ominaisuuksia valmistustavasta riippumatta, mikä viittaa siihen, että neandertalilaiset olisivat voineet löytää sen lääketieteellisen käytön.

Löytö lisää kasvavaa määrää todisteita, jotka viittaavat siihen, että neandertalilaiset käyttivät lääkekasveja vammojen ja sairauksien hoitoon.

”Koivuterva aineena on tunnettu jo jonkin aikaa myöhäispleistoseenista lähtien, erityisesti neandertalilaisten kaivausalueilta eri puolilta Eurooppaa”, sanoo Tjaark Siemssen Oxfordin yliopistosta.

Lähde:

Michael Marshall 2026 Neanderthals may have treated wounds with antibiotic sticky tar | New Scientist 18.3.

Asteroidi Ryugulla on kaikki elämän tärkeimmät ainesosat

 

Kuva: JAXA.

Joel Kontinen

Mistä evolutionistien mukaan elämä sai alkunsa?

Kaikkia viittä DNA:n ja RNA:n tärkeintä ainesosaa on löydetty asteroidi Ryugun näytteistä. Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että asteroidit ovat saattaneet tuoda ensimmäisten elävien organismien ainesosat Maahan kauan sitten.

Japanilainen Hayabusa 2 -luotain vieraili Ryugulla vuonna 2018, jossa se ampui kaksi ammusta – yhden pienen ja yhden suuren – asteroidin pintaan ja keräsi syntyneet roskat. Se palasi Maahan näytteiden kanssa vuonna 2020, ja tutkijat ovat analysoineet niitä yksityiskohtaisesti siitä lähtien.

Elämän organismien ainesosien olemassaolo ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan itse elämä ja sen Luoja.

Lähde:

Leah Crane 2026 The asteroid Ryugu has all of the main ingredients for life | New Scientist 16.3.

Muinainen "outo" matelija kehittyi nuorena nelijalkaisesta kaksijalkaiseksi

 

Arizonan fossiileista löydetty Sonselasuchus cedrus oli triaskauden krokotiilin sukulainen, josta kasvoi strutsin kaltainen aikuinen. Kuva: Gabriel Ugueto

Joel Kontinen

Krokotiilien varhainen sukulainen vietti nuoruutensa kävellen kontallaan ja nousi sitten aikuisena kahdelle jalalle. Evolutionistien mukaan se eli noin 215 miljoonaa vuotta sitten.

Sen käsi- ja jalkaluut kasvoivat eri tahtiin tämän siirtymän mahdollistamiseksi. "Eturaja on aluksi noin 75 prosenttia takaraajan pituudesta, ja sitten se on lopulta noin 50 prosenttia", sanoo Elliott Armour Smith Washingtonin yliopistosta Seattlessa.

Löytö lisää todisteita siitä, että krokotiilin kaltaiset eläimet varhaisella dinosaurusten aikakaudella olivat erittäin monimuotoisia, ja jotkut jopa omaksuivat samanlaisia ​​ruumiita ja elämäntapoja kuin nykystrutseilla.

Washingtonin yliopiston Christian Sidorin kanssa Armour Smith kaivoi Kaye-louhosta Petrified Forestin kansallispuistossa Arizonassa. Se koostuu savikivistä ja hiekkakivestä, jotka laskeutuivat noin 215 miljoonaa vuotta sitten triaskaudella virranneesta joesta.

Armour Smith ja Sidor löysivät yli 3000 luuta, jotka kuuluivat krokotiilien varhaisille sukulaisille, shuvosaurideille. "Se on sekalainen sekasotku yksittäisistä raajojen luista, joilla ei välttämättä ole yhteyttä yksittäisten eläinten välillä", Armour Smith sanoo.

Siitä huolimatta pari pystyi tunnistamaan uuden shuvosauridin, jolle he antoivat nimen Sonselasuchus cedrus. Yli 950 luista kuului tälle lajille. Se ei muistuttanut nykyaikaista krokotiilia, vaan näytti enemmän lentokyvyttömältä linnulta tai teropodi-dinosaurukselta. Sen eturaajat olivat lyhyet ja hampaiden täyttämän suun sijaan sillä oli hampaaton nokka.

Muilla shuvosaurideilla on samanlaisia ​​ruumiita. ”Shuvosauridit ovat näitä täysin omituisia olentoja, jotka elivät myöhäistriaskaudella”, sanoo Michelle Stocker Virginia Techistä. ”Ne todella näyttävät dinosauruksilta.” Ne muistuttavat eniten ornithomimideja, jotka olivat strutsimaisia ​​dinosauruksia, jotka elivät myöhäisliitukaudella, yli 100 miljoonaa vuotta shuvosauridien jälkeen.

Sonselasuchus cedrus näyttää aloittaneen elämänsä kävellen kontallaan. Nuorempien yksilöiden luut osoittavat, että etu- ja takaraajat olivat suhteellisen samankokoiset. Mutta vanhemmilla yksilöillä takaraajat kasvoivat paljon enemmän ja osoittivat myös merkkejä suuremmasta painon kantamisesta. ”Populaation suuremmat reisiluut ovat melko vankat”, sanoo Armour Smith, kun taas ”jopa suurin olkaluu on suhteellisen heikko”.

Tämä on epätavallista, mutta ei ainutlaatuista. Vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa löydettiin todisteita kahdesta dinosauruslajista, jotka siirtyivät nelijalkaisuudesta kaksijalkaiseen kävelyyn kasvaessaan. Toinen oli sauropodomorfi, valtavien sauropodien, kuten Brachiosauruksen, esi-isä, ja toinen oli varhainen ceratopsia, joka oli etäistä sukua Triceratopsille.

Stockerin mukaan on mahdollista, että nuori ja aikuinen S. cedrus elivät melko erillään ja jopa söivät eri ruokavalioita, kuten jotkut krokotiilit tekevät nykyään.

Suositut kuvaukset dinosaurusten aikakaudesta antavat usein vaikutelman, että dinosaurukset, erityisesti linnut, kehittyivät hyvin luovasti, kun taas krokotiilit pysyivät melko lailla samoina. Tämä antaa väärän kuvan pseudosukien monimuotoisuudesta – matelijapuun haarasta, johon krokotiilit kuuluvat.

Lähde:

Michael Marshall 2026 Ancient 'weirdo' reptile graduated from 4 legs to 2 in adolescence | New Scientist 9.3.

Sukupuuttoon kuolleilla Australopithecus-lajilla on saattanut olla vaikeita synnytyksiä

 

Kuva: John Bavaro Fine Art/Science Photo Library

Joel Kontinen

Synnytys oli vaikeaa ja vaarallista apinan kaltaisille esi-isillemme, aivan kuten se on myös naisille nykyään. Uusi tutkimus Australopithecus-suvun lantiosta viittaa siihen, että synnytys kohdisti voimakkaita voimia lantionpohjaan – mikä tarkoittaa, että Australopithecus-äideillä oli riski välilihan repeytymiseen.

"Osoitamme, että australopithecus-suvun asukkaat ovat melko samanlaisia ​​kuin nykyihmiset", sanoo Pierre Frémondière, kätilö Aix-Marseillen yliopistosta Ranskasta. "Jos heillä olisi ollut paljon synnytyksiä, heillä olisi luultavasti suurempi lantionpohjan sairauksien riski."

Evolutionistien mukaan Lucy ja kumppanit olivat nykyihmisten kaltaisia, mikä ei Genesiksen mukaan ole oikein. Ne olivat apinoita.

Lähde

Michael Marshall 2026 Our extinct Australopithecus relatives may have had difficult births | New Scientist 13.3.

Ensimmäiset pystyssä kävelleet apinat ovat saattaneet kehittyä Euroopassa

 Kuva Graecopithecus freybergistä, apinasta, joka eli 7,2 miljoonaa vuotta sitten. Kuva: Velizar Simeonovski, Chicago.

Joel Kontinen

Yksi Bulgariasta löydetty reisiluu näyttää edustavan apinaa tai varhaista hominiinia, joka käveli kahdella jalalla ennen tunnettua afrikkalaista hominiinia, mutta todisteet eivät ole läheskään vakuuttavia.

Koska apinat tai ihmiset alkoivat kävellä kahdella jalalla evoluution mukaan? Genesiksen mukaan ihmiset alkoivat kävellä heti alussa, kun Jumala loi ihmiset omaksi kuvakseen. Evoluutiota ei tarvittu.

Apinat ovat saattaneet kävellä pystyssä nykyisessä Bulgariassa 7,2 miljoonaa vuotta sitten. Näin sanovat tutkijat, jotka ovat löytäneet jalkaluun, jossa on merkkejä kaksijalkaisesta kävelystä.

Nämä vuosimiljoonat ovat evoluution oma keksintö.

Jalkaluu on vanhempi kuin mikään tunnettu homininifossiili, mukaan lukien kaikki Afrikasta peräisin olevat. Se viittaa siihen, että kaksijalkaisuus – ratkaiseva askel ihmisen evoluutiossa – on saattanut kehittyä Euroopassa eikä Afrikassa.

"Vanhimmat merkit kaksijalkaisuudesta löytyvät Euroopasta", sanoo Madelaine Böhme Tübingenin yliopistosta Saksasta.

Lähde:

Michael Marshall 2026 The first apes to walk upright may have evolved in Europe | New Scientist 9.3. 

SETI:ltä on saattanut jäädä huomaamatta signaaleja avaruussään takia

 

Kuva: NASA/SDO.

Joel Kontinen

SETI on käyttänyt vuosikymmeniä kuunnellessaan terävää, tarkasti määriteltyä radiosignaalia, joka voisi osoittaa, että sen lähetti etäinen älykäs elämä. Nyt tutkijat uskovat, että avaruussää voi vääristää ja hämärtää tällaisia ​​signaaleja – eli SETI on etsinyt väärää asiaa.

Evolutionistit ajattelevat, että SETI on saattanut köyttää vääriä signaaleja. Avaruuden  säteily on saattanut vaikuttaa tuloksiin, niin että oletetut avaruuden oliot eivät saaneet sitä huomiota, mitä ne tarvitsivat.    

Tiedemiehet ovat saattaneet kadottaa älykkäiden avaruusolioiden signaaleja aurinkotuulen vuoksi. Search for Extraterrestrial Intelligence (SETI) -instituutin tutkijat sanovat, että tämä tarkoittaa, että on etsitty väärän tyyppistä signaalia, ja mahdollisesti jätetty havaitsematta lupaavia todisteita maan ulkopuolisesta elämästä, mutta tulevaisuuden löydön mahdollisuudet ovat nyt suuremmat.

Voittoa tavoittelematon järjestö tekee tutkimusta, joka auttaa todistamaan maan ulkopuolisen elämän olemassaolon, myös sellaisten maan ulkopuolisten radiosignaalien kuunteleminen, joita ei voida selittää luonnollisilla kosmologisilla ilmiöillä.

Aiemmin tällaisen signaalin odotettiin olevan terävä, selkeä radiosignaali kapealla taajuusalueella. Uusi tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että kaukaisilta planeetoilta lähetetyt signaalit saattavat himmetä ja leventää taajuusaluetta – käytännössä hieman epätarkasti – kulkiessaan tähtien plasmatuulten läpi.

Lähde:

Matthew Sparkes 2026 SETI may have missed alien signals because of space weather | New Scientist 9.3.

Kemian vihjeet voisivat paljastaa täysin Maan elämästä poikkeavia avaruusolentoja

 

Enceladus, Saturnuksen kuu, on ensisijainen kohde elämän etsinnässä muualla aurinkokunnassamme. Kuva: NASA/JPL/Space Science Institute

Molekulaaristen todisteiden etsiminen elämästä muilla planeetoilla on hankalaa, mutta hiiliyhdisteiden reaktiivisuuteen perustuva testi voisi olla hyödyllinen indikaattori.

Evolutionistit arvelevat, että Maan ulkopuolinen elämä ei vaikuta Maan elämän muotoon. He sanovat, että tämä käy ilmi kemiallisista signaaleista.

Uusi menetelmä elävien olentojen kemiallisten ominaisuuksien tunnistamiseksi voisi auttaa meitä havaitsemaan avaruusolentoja, vaikka ne toimisivat eri tavalla kuin Maassa oleva elämä.

Avaruusolentoja etsiessään tiedemiehet luottavat yleensä biosignatuureihin – aineisiin tai kuvioihin, jotka voivat luotettavasti osoittaa elävien organismien läsnäolon. Tähtitieteilijät voivat analysoida kaukaisten planeettojen ilmakehiä etsiäkseen molekyylibiosignatuureja. Mutta monet elävien olentojen tuottamat molekyylit voivat syntyä myös geologisten tai kemiallisten prosessien kautta ilman elämänmuotoja.

Lähde: 

Alex Wilkins 2026 Chemistry clues could detect aliens unlike any life on Earth | New Scientist 6.3.

Israel tukee kurdien suunnitelmia vallata Iranin rajakaupunkeja, Reuters kirjoittaa sisäpiiritietoihin viitaten.

 

Kuva: Thaier Al-Sudani/Reuters

Joel Kontinen

Reutersin mukaan Israel käy parhaillaan neuvotteluja kurdien aseellisten ryhmien kanssa Iranin länsirajalla. Israel ja USA eivät pysty voittamaan iranilaisia pelkästään ilma-asein.

Israelilaiset haluavat auttaa Iranin kurdeja valtaamaan Iranin rajakaupunkeja osana Teherania vastaan ​​​​suunnattua sotilasoperaatiota, joka alkoi 28. helmikuuta 2026. Neuvottelujen vaihetta ei ole tarkennettu.

Israel uskoo, että kurdit voivat auttaa ajatollahien hallinnon kaatamisessa. Siksi Israelin puolustusvoimat (IDF) suorittaa nyt ilmaiskuja sotilastukikohtiin Länsi-Iranissa.

Kurdijoukkojen mahdollisuus liittyä sotaan Irania vastaan ​​​​on keskusteltu jo useiden päivien ajan sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi, että se olisi hyvä asia. Trumpin mukaan olisi "ihanaa", jos kurdit liittyisivät sotaan Iranin armeijaa vastaan.

Mediassa jopa uutisoitiin, että Irakin kurdit olivat ylittäneet Iranin rajan ja miehittäneet joitakin raja-alueita. He viittasivat Iranin Kurdistanin poliittisten voimien koalition edustajan lausuntoon. Kurdit kuitenkin kiistivät tiedon nopeasti.

Lähde: 

Charter97.org 2026 Reuters: Israel Supports Kurdish Desire To Seize Iran's Border Towns - Belarusian News - Charter'97 7.3.

Kaksi pussieläintä, joiden uskottiin kuolleen sukupuuttoon 6000 vuotta sitten, löytyi elossa

 

Kääpiösormiopossumi. Kuva: Flannery et al

Joel Kontinen

Kaksi pussieläinlajia, joiden tiedemiehet luulivat kuolleen sukupuuttoon ainakin 6000 vuotta sitten, on löydetty elossa Uuden-Guinean saarelta.

Aiemmin tiede tunsi rengashäntäliitolinnun ja kääpiösormiopossumin vain Australiasta löydetyistä fossiileista, ja nyt ne on löydetty ja valokuvattu Vogelkopin niemimaalta Papuasta Indonesiasta paikallisten alkuperäiskansojen yhteisöjen avulla.

Tim Flannery Australian museosta Sydneyssä sanoo, että häneltä ja hänen kollegoiltaan kesti vuosien salapoliisityö varmistaa, että eläimet ovat todellakin palanneet kuolleista. Työhön liittyi kiehtovia havaintoja, väärin tunnistettuja museonäytteitä ja subfossiilien jäänteiden löytämistä. 

Nämä ovat niin sanottuja Lasarus-eläimiä. 

Lähde:

James Woodford 2026 Two marsupials believed extinct for 6000 years found alive | New Scientist 5.3.

Kun risteydyimme neandertalinihmisten kanssa, he olivat yleensä isiä.

 

Kuva: S. ENTRESSANGLE/E. DAYNES/SCIENCE PHOTO LIBRARY.

Joel Kontinen

Kun lajimme ja neandertalinihmiset risteytyivät, parittelussa on saattanut olla enimmäkseen naaraspuolisia Homo sapiens -ihmisiä ja urospuolisia neandertalinihmisiä. Tämä on johtopäätös tutkimuksesta, jossa tarkastellaan sekoittumisen jättämiä geneettisiä jälkiä molemmissa populaatioissa.

Ei ole selvää, miksi tämä sukupuoleen painottunut parittelumalli olisi tapahtunut. On mahdollista, että urosneandertalinihmiset suosivat naaraita Homo sapiens -ihmisiä oman lajinsa naaraiden sijaan, tai että naarasneandertalinihmiset suosivat neandertalin uroksia, tai molempia. Ei ole myöskään mitään keinoa määrittää, olivatko parittelut yhteisymmärryksessä vai pakotettuja.

Evoluution mukaan neandertalilaiset ovat ihmisten esi-isiä. Mutta Raamatun mukaan he ovat Aadamin ja Eevan jälkeläisiä niin kuin mekin. Monet nykytieteen tulokset viittaavat tähän.

Lähde: 

Michael Marshall 2026 When we interbred with Neanderthals, they were usually the fathers | New Scientist 26.2.

Muurahaiset keräävät hiilidioksidia ilmasta ja muuttavat sen suojakuoreksi

 

Elektronimikroskooppikuva muurahaisesta, jonka tukiranka on dolomiittia. Kuva; Hongjie Li.

Joel Kontinen

Muurahainen, joka pystyy muuttamaan ilman hiilidioksidia dolomiittikiveksi tukirangassaan, voi antaa vihjeitä siitä, miten ihmiset voivat sitoa kasvihuonekaasuja ilmastokatastrofin välttämiseksi.

Sieniä viljelevät muurahaiset etsivät kasvillisuutta ravinnoksi yhdyskunnissaan kasvaville viljellyille sienille. Sienet puolestaan ​​toimivat muurahaisten ensisijaisena ravinnonlähteenä. Muurahaisten ja sienten suuri tiheys voi johtaa korkeisiin hiilidioksidipitoisuuksiin pesien sisällä.

Näin muurahaiset taistelevat hiilidioksidia vastaan ​​ja ehkäisevät oletettua ilmastonmuutosta.

Lähde: 

James Woodford 2026 Ants capture carbon dioxide from the air and turn it into armour | New Scientist 2.3.