Viimeinkin skeptikot heräävät huomaamaan, mitä kreationistit oikeasti uskovat

Michael Shermerin lehti Skeptic lienee skeptikkojen tunnetuin julkaisu. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Monista kirjoistaan ja kirjoituksistaan tunnettu Skeptic-lehden päätoimittaja Michael Shermer ei kaihda ottaa kantaa kiistanalaisiin asioihin. Uudessa E-Skeptic julkaisussa hän suosittelee kollegansa Daniel Loxtonin artikkelia, jossa tämä laittaa yhtäläisyysmerkin nuoren maan kreationismin ja darvinismin välille.

Varsin vanhan myytin mukaan kreationistit uskovat, että lajit eivät ole muuttuneet juuri lainkaan luomisesta lähtien.

Loxton kävi kuitenkin tutustumassa Answers in Genesiksen ja Luominen -lehdestään tunnetun Creation Ministries Internationalin kotisivuihin ja hämmästyi miltei säikähtäen.

Hän huomasi, että kreationistit eivät kiistäkään luonnonvalintaa eivätkä sitä, että lajit ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleenkin.

Nooan ajan vedenpaisumus oli geneettinen pullonkaula, joka edisti lajiutumista.

Loxton kävi jopa Creationwikissä katsomassa, mitä baraminologia tarkoittaa. Käsite on peräisin heprean kielen sanoista bara (’luoda’) ja min (’laji’) eli baraminologia tutkii luotuja lajeja.

Lajit muuttuvat mutta vain lajiensa mukaan. Otan esimerkin. Australian villikoiraa dingoa (Canis lupus dingo) pidetään nykyisin omana lajinaan. Sen uskotaan kehittyneen kesystä koirasta (Canis lupus familiaris), joka aikoinaan villiytyi. Kesykoira taas polveutui sudesta (Canis lupus). Koirasta ei kuitenkaan koskaan voi kehittyä esimerkiksi kissaa eikä yksisoluisesta monisoluista, koska siihen tarvittaisiin niin paljon hyödyllisiä mutaatioita, että evoluutiolta loppuisi aika pahasti kesken.

Darvinistinen evoluutio ei toimi. Se ei pysty selittämään, mistä puuttuva geneettinen informaatio tulee. Ilman sitä yksisoluinen organismi on ainiaaksi tuomittu jäämään yksisoluiseksi.




Lähde:

Loxton, Daniel. 2009. Young Earth Creationism = Darwinism. Skepticblog (8.12.)
http://skepticblog.org/2009/12/08/young-earth-creationism-darwinism/

Ilmastogate: YLE ei säästä sanoja

Keskustelu maapallon lämpenemisestä käy varsin kuumana. Kuva: NASA.





Joel Kontinen

YLE:n MOT esitti 7.12. Martti Backmanin ja Matti Virtasen toimittaman vajaan puolen tunnin mittaisen ohjelman, jonka otsikoksi oli koruttomasti valittu Ilmastogate.

Tietomurron tai –vuodon kohteeksi joutuneen East Anglian yliopiston ilmastontutkimusyksikön (Climate Research Unit, CRU) tiedemiehet kieltäytyivät kommentoimasta tapausta MOT:in toimittajille, joten nämä kysyivät sen sijaan suomalaisprofessorien näkemystä asiasta ja ilmaston lämpenemisestä yleensäkin.

Professorit Atte Korhola, Juha-Pekka Lunkka, Jarl Ahlbeck, Kalevi Mursula ja Antero Järvinen ihmettelivät CRU:n tiedemiesten ehdottomuutta, dogmaattisuutta ja suvaitsemattomuutta toisinajattelijoita kohtaan.

Ohjelma kutsui CRU:n sisäpiiriläisiä lätkäjengiksi sen ansiosta, että he käyttivät lätkämailana (hockey stick) tunnettua käyrää. He piilottivat 1930-luvun lämpimän kauden kuvioistaan ja keksivät 2000-luvun alkuun jyrkän nousun, jota ei todellisuudessa ollut olemassakaan. Lisäksi kaupungeissa mitatut arvot monesti nostivat lämpötiloja keinotekoisesti.

Michael Mannin kehittelemä lätkämailakäyrä ei myöskään ottanut huomioon keskiajan lämmintä kautta.

Myös toisinajattelijoiden nurja kohtelu, esimerkiksi Climate Research –lehden boikotti sen yhden ilmastonmuutokseen skeptisesti suhtautuneen kirjoituksen vuoksi, herätti ihmetystä kuten myös CRU:n johtajan Phil Jonesin ja laitoksen muiden tiedemiesten selkeän poliittinen agenda.

Mutta kuten tiedämme biologien ”yksin Darwin” –politiikasta, tiede on harvoin objektiivista.


MOT: Ilmastogate on nähtävissä Ylen Areenalla vielä vajaan viikon osoitteessa http://areena.yle.fi/video/602461


P.S. Climategatesta tehtyä YouTube -videonpätkää Hide the Decline on katsottu jo yli 400 000 kertaa. Vaikka se onkin satiiri, siitä saa varsin hyvän käsityksen lätkämailailmiöstä.

Pekka Reinikainen: ihminen ei ole voinut kehittyä apinan kaltaisesta esi-isästä

Joel Kontinen

Lääkäri Pekka Reinikainen kertoo reilun kahden minuutin videossa luomisesta, ihmisen ja simpanssin eroista, rappeutumisesta sekä Haldanen dilemmasta eli näkemyksestä, jonka mukaan korkeammilla selkärankaisilla voi tapahtua vain yksi hyödyllinen substituutio 300 sukupolvessa:



Bristolin yliopiston professori Stuart Burgess on myös verrannut ihmisiä ja apinoita. Hän on esimerkiksi osoittanut, että apinoilla on noin 26 kasvolihasta, kun ihmisillä niitä on osapuilleen 50. Lisäksi apina kykenee niiden avulla tuottamaan jopa neljä erilaista ilmettä, joista yksikään ei ole erityisen kaunis. Ihminen pystyy kymmeneentuhanteen ilmeeseen. Osa niistä voi olla hyvinkin kauniita.

Ihmisen ja apinoiden samankaltaisuus on toisin sanoen darvinistinen myytti, jolla on hyvin vähän jos lainkaan tekemistä todellisuuden kanssa.

Wired Science: yksinkertaista organismia ei ole olemassa

E. coli. Kuva: Rocky Mountain Laboratories, NIAID, NIH. Tuore tutkimus kertoo, että bakteerit ovat huomattavasti mutkikkaampia kuin kuviteltiin.




Joel Kontinen

Yksisoluiset eliöt voivat olla ällistyttävän mutkikkaita, ilmenee tuoreessa Arizonan yliopiston tutkimuksessa. Vaikka Mycoplasma pneumoniaessa on vain viidesosa Escherichia colin geenimäärästä, sitäkään ei voi pitää yksinkertaisena.

Arizonan yliopiston biologit Howard Ochman ja Rahul Raghavan julkaisivat hiljattain Science –tiedelehdessä tutkimuksen M. pneumoniaesta. He dokumentoivat miltei kaikki M. pneumoniaen käyttämät proteiinit, tutkivat geenien funktiot ja tarkkailivat geenien toimintaa.

M. pneumoniaessa on vain kahdeksan geneettistä kytkintä (E. colissa on 50), mutta ne pystyvät kontrolloimaan sen molekyylien toimintaa. Tämä viittaa geenien oletettua mutkikkaampaan yhteistyöhön.

Tyhmät bakteerit ovat toisin sanoen varsin nokkelia.

Charles Darwin oletti solun olevan hyvin yksinkertainen. Viime vuosien biokemialliset löydöt ovat kuitenkin osoittaneet, että solu on pikemminkin hyvin suunniteltu nanotehdas kuin musta laatikko.

Myös bakteerit puhuvat varsin selkeää kieltä äärimmäisen älykkäästä suunnittelusta.


Lähde:

Keim. Brandon. 2009. There’s No Such Thing as a ‘Simple’ Organism. Wired Science. (30.11.). http://www.wired.com/wiredscience/2009/11/basics-of-life/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+wired%2Fscience+(Wired%3A+Science)

Suunnittelu palaa biologiaan – entistä vakuuttavammin Darwinin juhlavuotena

Suunnittelu palaa biologiaan Darwinin juhlavuodesta huolimatta. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Vaikka skeptisyydestään tunnettu skottifilosofi David Hume (1711- 1776) epäili luonnon tarkoituksellisuutta, suurin osa tieteentekijöistä uskoi suunnitteluun vielä Charles Darwinin (1809- 1882) päivinä.

Filosofit ja tiedemiehet näkivät luonnossa merkkejä suunnittelusta. Vielä 1850-luvulla he pitivät William Paleyn (1743-1805) esimerkkiä kellosta ja kellosepästä varteenotettavana selityksenä älykkäästä suunnittelusta.

Charles Darwinin piti antaa kuolinisku suunnittelulle, ainakin biologiassa.

Nyt, 150 vuotta Lajien synnyn julkaisemisesta, suunnittelu on palannut biologiaan, vaikka valtavirran tiedelehdet sekä Richard Dawkins ja muut jyrkän linjan darvinistit vielä hangoittelevatkin vastaan. Esimerkiksi Stephen Meyerin kirjan Signature in the Cell saama huomio viittaa siihen, että tuuli on hiljalleen kääntymässä.

Evolutionisteilla oli tapana kutsua roskaksi ja surkastumiksi kaikkea, mille he eivät keksineet selitystä.

Nyt roskat ja surkastumat ovat käyneet vähiin. Suunnittelu on palannut biologiaan.

Lähde:

Olasky, Marvin. 2009. 2009 Daniel of the Year. World (19.12.) http://www.worldmag.com/articles/16170

Ilmastotieteilijät hukkasivat tutkimustietoa

Keskustelu ilmaston lämpenemisestä kiihtyy. Kuva: NASA.



Joel Kontinen

Keskustelu ilmaston lämpenemisestä kiehuu näin talvipakkasilla.

Marraskuun lopulla joko hakkeri tai alituiseen salailuun kyllästynyt työntekijä toi julkisuuteen tuhat East Anglian yliopiston ilmastontutkimusyksikön (Climate Research Unit, CRU) johtajan Phil Jonesin ja muiden tutkijoiden saamaa tai lähettämää sähköpostia.

Tiedejulkaisut ovat olleet varsin vaitonaisia tapauksesta, mutta kaikesta päätellen lämpö ja osin myös keskustelijoiden verenpaine on kohonnut niin blogosfäärissä kuin keskustelupalstoillakin. Murto on jo ehditty nimetä climategateksi.

Sähköpostit viittaavat siihen, että CRU:n tutkijat ovat ainakin yrittäneet estää toisinajattelijoita julkaisemasta tuloksiaan alan lehdissä.

CRU on myöntänyt, että 1980-luvulla sen tutkijat hukkasivat siihenastiset mittaustulokset, joten ihmistekoiseen ilmastonlämpenemiseen kriittisesti suhtautuvat tiedemiehet eivät ole voineet selvittää, onko ilmasto oikeasti muuttunut ja jos on, niin kuinka paljon.

Samoihin aikoihin Uudessa Seelannissa paljastui, että sikäläiset ilmastotutkijat väärensivät ilmastotietoja saadakseen haluamansa lämpenemiskäyrän.

Hiilidioksidin vaaroista varoittavat tiedemiehet ja muut keulahahmot eivät itsekään ole suhtautuneet kovin uskottavasti sanomaansa. Esimerkiksi Al Gorella ja ilmastotutkijoilla on jo pitkään ollut tapana matkustaa ilmastokonferenssista toiseen hiilidioksidia tupruttelevilla yksityiskoneillaan.

Ehkä tämäkin kertoo jotain alan uskottavuudesta.

Meidän on ehkä entistä vaikeampi uskoa tieteen objektiivisuuteen.

Lähteet:

Leake, Jonathan. 2009. Climate change data dumped. Timesonline (29.11.) http://www.timesonline.co.uk/tol/news/environment/article6936328.ece

Watt. Anthony. 2009. Uh, oh – raw data in New Zealand tells a different story than the official one. Whats Up With That. (25.11.) http://wattsupwiththat.com/2009/11/25/uh-oh-raw-data-in-new-zealand-tells-a-different-story-than-the-official-one/#more-13215

Darwinin juhlavuonna huomattavin evoluutiokirja osoittaa, ettei darvinismi toimi

Joel Kontinen

The Times Literary Supplement on valinnut Stephen C. Meyerin kirjan Signature in the Cell: DNA and the Evidence for Intelligent Design (HarperCollins) yhdeksi tämän vuoden huomattavimmista kirjauutuuksista.

Valinnan teki New Yorkin yliopiston filosofi Thomas Nagel, joka itse sanoo olevansa ateisti. Meyerin kirja osoittaa, että solu on niin älykkäästi suunniteltu, ettei evoluutio voi edes teoriassa päästä käyntiin naturalistisilla eli darvinistisilla menetelmillä.

Darvinismi ei pysty selittämään geneettisen informaation alkuperää.

The Times Literary Supplement (TLS) on ehkä Euroopan arvostetuin kirjallisuuslehti, joka vuosittain valitsee kymmenen huomattavinta kirjaa. Alun perin The Times –lehden liitteenä ilmestynyt TLS on vuodesta 1914 ollut itsenäinen viikkolehti.

Vaikka olemme viettäneet Darwinin juhlavuotta, niin evoluutiota puoltavat kirjat jätettiin tänä vuonna tylysti palkitsematta.

Myös nettikauppa Amazon on nostanut tohtori Meyerin teoksen yhdeksi vuoden tärkeimmistä kirjoista.

Lähde:

Books of the Year 2009. Timesonline (25.11.)
http://entertainment.timesonline.co.uk/tol/arts_and_entertainment/the_tls/article6931364.ece