Mustat karhut saavat isojalka tunnuksia

 

Kuva: Mark Raycroft / naturepl.com

Joel Kontinen

Isojalka eli Bigfoot-raportit lisääntyvät, kun alueella on vähintään 900 mustakarhua.

Siellä missä mustia karhuja on runsaasti, seuraa yleensä Isojalka- eli Bigfoot-havainnot – mikä saattaa tehdä myyttisen olennon raporteista tavan mitata Yhdysvaltain mustakarhupopulaatioita.

Amerikkalaisia mustakarhuja (Ursus americanus) erehdytään pitämään Bigfoot-olentoina kaikkialla Pohjois-Amerikassa. Jokaista alueen 900 karhua kohti seuraa todennäköisesti yksi Isojalka eli Bigfoot-havainto karhupopulaatioiden ja myyttisen olennon havainnon mukaan.

Legenda isosta jalasta eli Bigfootista – kaksijalkaisesta, karvaisesta, apinan kaltaisesta olennosta – ilmestyi ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla ja otti erityisen vahvan jalansijan Yhdysvaltojen länsiosan metsissä tai niiden lähellä asuvien ihmisten keskuudessa. Mysteeri on sittemmin ollut ratkaisematon.

Lähde:

Wetzel, Corryn. 2023. Reports of Bigfoot rise when at least 900 black bears are in the area, New Scientist 28.1.

Voivatko avaruusoliot pesiä supernovissa?

 

Kuva: ESO

Joel Kontinen

Supernovat voivat olla hyvä paikka metsästää avaruusolentoja.

SETI:n tutkijoiden mukaan muut älykkäät sivilisaatiot voivat lähettää lähetyksiä kirkkaan galaktisen tapahtuman, kuten supernovan, jälkeen tehdäkseen niistä näkyvämpiä muille.

Jos halutaan havaita avaruusolioiden viestejä, supernovat voivat auttaa. Kaliforniassa sijaitsevan Berkeley SETI -tutkimuskeskuksen tutkijoiden mukaan älykkäät avaruusoliot saattavat haluta lähettää todisteita läsnäolostaan tällaisten räjähdysmäisten kosmisten tapahtumien aikana, koska se tarkoittaisi, että kuka tahansa siihen suuntaan katsova havaitsisi heidät todennäköisemmin.

Noin kerran 100 vuodessa tähti räjähtää.  Mutta planeettojen elämä riippuu niiden Luojasta.

Lähde:

O'Callaghan.  Jonathan. 2023. Supernovae might be a good place to hunt for alien broadcasts.  New Scientist 26. 1.

Holokaustin muistopäivä 27 . 1.

 

Varsovan Getto, Public Domain.

Joel Kontinen 

Kohta eli huomenna 27. 1.  on holokaustin muistopäivä.  

Kansainvälistä holokaustin muistopäivää edeltäneet tutkimukset osoittavat, että Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa ihmiset eivät tiedä holokaustista.

Lähes puolet Yhdysvaltain Y-sukupolvesta ja Z-sukupolvesta ei voi nimetä yhtäkään keskitysleiriä tai gettoa, joka perustettiin toisen maailmansodan aikana.

Antisemitismin lisääntyessä ympäri maailmaa meidän on muistettava, että tiedon levittäminen on tärkeämpää kuin koskaan, jotta tällainen julmuus ei toistu.

Lähde:

Watch: Surveys Show Shocking Lack of Holocaust Knowledge In The West United with Israel 26.1.  S

Krokotiilin nahka kestää mekaanisia vaurioita

 

Kuva: Tosporn Preede/Alamy.

Joel Kontinen

Krokotiilin iho on sitkeä, mutta myös joustava. 

Materiaalit, jotka on suunniteltu kestämään mekaanisia vaurioita, kuten pistohaavoja tai pistoja, ovat usein jäykkiä, raskaita tai hengittämättömiä tiheiden kuitujen vuoksi, jotka tekevät niistä vaikeita lävistää. Tämä voi vaikeuttaa käytännön panssarin tai vaatteiden luomista niistä.

Krokotiilin nahan kaltaiset joustavat vartalosuojat kestävät pistoja ja viiltoja. Krokotiilin laatoitettujen suomujen inspiroima kova materiaali voisi olla hyödyllinen panssarina tai varusteiden peittämiseen, koska se kestää pistoja, viiltoja ja hankausta. Sitä voitaisiin käyttää panssarina vaarallisissa teollisuusympäristöissä tai kestävien kenkien valmistukseen.

Älykäs suunnittelu on antanut esimerkiksi krokotillin nahalle ominaisuuksia, joita niillä ei tosielämässä ole. 

Esimerkiksi majavan turkki inspiroi parempia märkäpukuja.  

Lähde: 

Wilkins, Alex . 2023. Crocodile-like body armour resists stabbing and cuts. New Scientist 20. 1. 

 

Vain 74 prosenttia asuttavalla vyöhykkeellä olevista planeetoista on asumiskelpoisia

 .

Kuva: NASA/JPL-Caltech

Joel Kontinen

Kuva kahdesta planeetasta, jotka kiertävät punaista kääpiötähteä

Suuri osa planeetoista niin kutsutulla asuttavalla vyöhykkeellä – tähtiä kiertävällä alueella, jossa olosuhteet ovat suotuisat nestemäiselle vedelle maailman pinnalla ja siten mahdollisesti myös elämälle – ei aina ollut siellä. Tämä saattaa tarkoittaa, että on valtavasti yliarvioitu niiden maailmojen määrää, joissa elämää voisi olla.

Vaikka tutkijat ajattelevat usein minkä tahansa tähden asuttavaa vyöhykettä suhteellisen staattisena, se itse asiassa muuttuu tähden kehittyessä ja sen kirkkauden ja lämpötilan muuttuessa. Monet planeetat, joiden pinnalla on oikea lämpötila nestemäiselle vedelle, olivat aiemmin liian kuumia tai liian kylmiä, mikä saattaa vaikuttaa niiden kykyyn nyt mahdollistaa elämää niillä.

Jopa 74 % "asuttavalla vyöhykkeellä" olevista planeetoista ei välttämättä ole hyviä elämän mahdollistamiseksi.

Tuhansista tähän mennessä löydetyistä eksoplaneetoista vain kourallisella uskotaan olevan  samanlaisia olosuhteita kuin meillä. Suurin osa kiertää joko  paahtavan lähellä isäntähtiään tai  pitää pakkasetäisyyden.

Lähde:

Crane, Leah. 2023.  Crane Up to 74% of planets in the ‘habitable zone’ may not be good for life New Scientist  19. 1. 

LInnunrata on luultua ohuempi

 

Kuva: ESAA. SCMP.

Joel Kontinen

 Linnunradalla näyttää olevan vähemmän ainetta kuin luulimme.

Linnunradasta näyttää puuttuvan osa sen aineesta. Tutkimus voimakkaasta kosmisten radioaaltojen välähdyksestä, jota kutsutaan nopeaksi radiopurskeeksi (FRB), on osoittanut, että kotigalaksimme alueella ja sen ympäristössä on vähemmän normaalia eli baryonista ainetta kuin on odotettu, verrattuna pimeän aineen määrään.

Kiinalaiset ja australialaiset tutkijat päättelivät, että Linnunrata painaa noin 550 miljardia kertaa auringon massan eli puolet muiden tutkimusryhmien laskemasta keskimääräisestä määrästä, kertoo vertaisarvioitu julkaisu Monthly Notices of the Royal Astronomical Society aiemmin tässä kuussa.

Yhdysvaltalainen tiedemies Sarah Bird, tutkimuksen johtava kirjoittaja China Three Gorges -yliopistosta Yichangista, sanoi tuloksen, että galaksi saattaa olla luultua ohuempi.

Lähde: 

Xin,  Ling.  2022, How much dark matter is in the Milky Way? Maybe less than we thought: study The  Korea Times  25 October. 

ultraääni saa vanhat solut uudistumaan

 

Kuva : Torsten Wittmann/Tieteen Valokuvakirjasto. 

Joel Kontinen

Matalataajuisella ultraäänellä näyttää olevan virkistäviä vaikutuksia. Sen lisäksi, että se on käynnistänyt uudelleen solujen jakautumisen ikääntyneissä ihmissoluissa, se on elävöittänyt vanhoja hiiriä, parantanut niiden fyysistä suorituskykyä testeissä, kuten juoksumatolla juostessa ja saanut yhden vanhan hiiren, jolla on köyry selkä, liikkumaan taas normaalisti.

 "Onko tämä liian hyvää ollakseen totta?" Kysyn usein", sanoo Michael Sheetz Texasin yliopiston lääketieteellisestä haarasta, jonka tiimi osallistui tutkimukseen.

Lähde:

Le Page,  Michael . 2923,  A blast of ultrasound waves could rejuvenate ageing cells. , ,  New Scientist 16. 1.  

 

Ilma lämpenee hiukan

 

Christie Cooper/Shutterstock

Joel Kontinen

Vuotuinen rituaali, jossa selvitetään, miten edelliset 12 kuukautta sijoittuu maailmanlaajuiseen "kuumien ennätysvuosien" -taulukkoon, on hyvässä vauhdissa. Maailman ilmatieteen järjestön alustavan raportin mukaan se oli luultavasti viides tai kuudes, jolloin viimeiset kahdeksan vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät.

 Mikä ihme. Niin kauan kuin jatkamme kasvihuonekaasujen tuottamista ilmakehään, ilmasto lämpenee edelleen..                                                                                                                                             

Tämä on tietysti hälyttävä uutinen, mutta todellisuudessa asiat eivät ole niin huonoja kuin miltä ne näyttävät. Älä huoli, en ole kiistänyt ilmastoa. Ei se niin kuumaa ole. 

 Lähde; 

Lawton,  Graham. 2023, The worst-case climate scenarios are no longer plausible today

New Scientist 11,1.

Vanhat kukat todistavat vedenpaisumuksesta

 

Kuva:  Carola Radke, MfN.   

Joel Kontinen

Tämä fossiilinen kukka jäi loukkuun Itämeren meripihkaan siinä vaiheessa, kun siitä vapautui siitepölyä.

Suurin meripihkaan säilynyt kukan fossiili on kuvattu yksityiskohtaisesti 150 vuotta sen ensimmäisen tutkimisen jälkeen, mikä paljastaa, että se joutui vangiksi siinä kukkimisen vaiheessa, kun siitepöly vapautui. Tuon siitepölyn analyysi on johtanut sen uudelleenluokitteluun eri lajiksi.

Fossiloitunut kukka löydettiin ja kuvattiin alun perin vuonna 1872, kertoo Eva-Maria Sadowski luonnontieteellisestä museosta Berliinissä, Saksassa. Viisiterälehtinen kukka, jonka halkaisija on noin 28 millimetriä, on koteloitunut meripihkaan.  

Monet meripihkaan koteloituneet fossiilit ovat  Nooan ajan vedenpaisumuksen jättämiä,   

Lähde:  

Murugesu, Jason Arunn. 2023. This beautiful flower was trapped in amber between 33 million and 38 million years ago, preserving it in exquisite detail. New Scientist 12.1.  

Tulivuoret voivat viilentää ilmastoa

 

Kuva: Árni Friðriksson,CC- BY-3.0. 

Joel Kontinen

Tulivuorten ilmastoa viilentävä vaikutus on luultua suurempi.

Grönlannin jääytimen sulfaattihiukkasten analyysi viittaa siihen, että tulivuorten vaikutus on aliarvioitu ja ihmisperäisten lähteiden vaikutus yliarviotu.

Grönlannin jääytimen pienistä hiukkasista tehdyn analyysin mukaan tulivuoret päästävät jopa kolme kertaa enemmän ilmastoa jäähdyttäviä kaasuja kuin aiemmin uskottiin.

Sulfaattiaerosolit viilentävät ilmastoa muuttaen pilviä ja heijastamalla auringon säteilyä. Tulivuorista vapautuvat kaasut, meren kasviplankton ja fossiilisten polttoaineiden polttaminen edistävät kaikki sulfaattiaerosolien tuotantoa, mutta kunkin lähteen osuuden mittaaminen on erittäin vaikeaa, joten niiden ilmastovaikutuksista on epävarmuutta.

Tämä vaikutti myös Nooan ajan vedenpaisumukseen, jonka jälkeen ilmakehä oli täynnä tulivuoren purkausten vulkaanista tuhkaa.

Nyt monet tulivuoret ovat purkaneet tulta ja kaasuja ympäristöönsä, ja esimerkiksi Sydneyssä on täysi kesä, mutta lämpö on korkeimmillaan vain 31,9 astetta ja Australiassa on kylmä kesä.

Lähde:

Ravilious, Kate, 2023, Climate cooling effect of volcanoes is bigger than we thought New Scientist 10. 1.

Aivot voivat kasvaa

  

Kuva: OpenStax, CC BY 4.0.

Joel Kontinen

Neuronin yhteysnopeudet voivat kasvaa tai laskea iän myötä. Signaalit joidenkin aivojen alueiden välillä voivat olla nopeimpia 34-vuotiaana, kun taas toisilla alueilla siirtyminen nopeutuu tasaisesti iän myötä. 

Nopeus, jolla neuronimme kommunikoivat toistensa kanssa, muuttuu ikääntyessämme ja voi kasvaa joillakin aivojen alueilla. Parempi ymmärrys siitä, kuinka hermosolujen välitysnopeudet vaihtelevat ihmisen elämän aikana, voi parantaa tietämystämme tietyistä hermoston kehityshäiriöistä, kuten skitsofreniasta.

Dora Hermes Mayo Clinicissä Minnesotassa ja hänen kollegansa mittasivat hermosolujen siirtymisnopeuksia 75 ihmisellä, iältään 4–51 vuotta, kun heille tehtiin leikkaus epilepsian tarkkailemiseksi.

Isot aivot ovat yksi ihmisen oletetun evoluution kiperimmistä pulmista.

Mutta koon lisäksi meidän aivomme toimivat eri lailla kuin apinoiden.

Myös dopamiini erottaa ihmisen apinoista. 

Lähde:  

 Murugesu,  Jason Arunn, 2022,  Some regions of your brain can communicate faster as you age New Scientist 9.1.

Ihminen keksi kirjoituksen paljon luultua aiemmin

 

Kuva JoJan CC-BY-4.0. 

Joel Kontinen

Euroopassa 20 000 vuotta sitten asuneet kivikauden ihmiset saattoivat keksiä yksinkertaisen kirjoitusmuodon tallentaakseen metsästämiensä eläinten tavat. Tämä käy tehdyn tutkimuksen mukaan ilmi esineissä ja luolan seinissä olevista salaperäisistä symboleista. Jos tämä vahvistetaan, tämä lykkäisi protokirjoitusjärjestelmän aikaisinta tunnettua ilmestymistä vähintään 10 000 vuodella.

Euroopassa on ainakin 400 luolaa, kuten Lascaux ja Chauvet Ranskassa ja Altamira Espanjassa, joissa on merkkejä kirjoituksesta.

Live Science lisäsi, että kaikki eivät ole samaa mieltä siitä, että ne ovat ihmisen tekemiä jälkiä. ” Paleoliittisella kaudella on edelleen paljon merkkejä graafisesta viestinnästä, jota emme ymmärrä", sanoi April Nowell, joka ei ollut tekemässä tutkimusta.

Evoluution mukaan muinaiset ihmiset olivat apinankaltaisia, mutta nykyajattelun mukaan he eivät olleet niin primitiivisiä kuin aluksi luultiin. 

Lähde: 

George,  Alison,  2022, Mysterious symbols in cave paintings may be earliest form of writing New Scientist  4.  1. 

USAn urheilijan sydämen pysähdys saattoi aiheuttua covid-19 lääkkeestä

 

Kuva: AFD. 

Joel Kontinen

STT raportoi amerikkalaiseta jalkapallosta Damar Hamlinista: 

”Damar Hamlin on sairaalassa yhä kriittisessä tilassa. Hänen sydämensä pysähtyi amerikkalaisen jalkapallon NFL:n huippuottelussa maanantaina, kun Bills kohtasi Cincinnati Bengalsin.

Buffalon takapuolustajana pelaava 24-vuotias Hamlin lyyhistyi maanantaina kentälle taklauksen jälkeen. Hamlin sai ensimmäisellä neljänneksellä kovan iskun taklattuaan Bengalsin Tee Higginsiä, nousi hetkeksi ylös ja kaatui sen jälkeen kentän pintaan.

Hamlinia elvytettiin puolen tunnin ajan kentällä ennen kuljetusta sairaalaan. Ensihoitajat saivat pelaajan sydämen uudelleen käyntiin, mutta Hamlinin sukulaisen Dorrian Glennin mukaan Hamlinia piti elvyttää uudelleen sairaalassa.

- On sydäntäsärkevää nähdä hänet tuollaisessa tilassa. Hän taistelee, mutta on mentävä päivä kerrallaan, Glenn kertoi useiden medialähteiden mukaan.

Tapahtuma järkytti joukkueita ja katsojia niin paikan päällä kuin kotikatsomoissakin. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi tiedottajansa Karine Jean-Pierren välityksellä toivovansa Hamlinin pikaista toipumista.

NFL keskeytti ottelun, eikä sitä NFL:n mukaan pelata ainakaan tällä viikolla. NFL:n runkosarja päättyy maanantaina, joten keskeytettyä ottelua ei välttämättä ehditä pelata loppuun runkosarjassa.”

Life Siten mukaan tunnettu kardiologi tohtori Peter McCullough sanoi, että Hamlin saattoi kärsiä koronarokotteen aiheuttamasta traagisesta sydänpysähdyksestä.

Jos tiedot pitävät paikkansa, "miljoona nuorta amerikkalaista olisi voinut saada sydänvaurioita COVID-19-rokotuksesta ja osa heistä on vaarassa saada sydänpysähdys ja tuleva sydämen vajaatoiminta", arvostettu kardiologi sanoi. Viime huhtikuussa One America Network raportoi, että yli 769 urheilijaa oli kaatunut kentällä maaliskuun 2021 ja maaliskuun 2022 välisenä aikana pelatun pelin aikana. Näiden urheilijoiden keski-ikä oli 23 vuotta.

Lähde: 

Sydämenpysähdyksen kokenut NFL-pelaaja Hamlin on yhä kriittisessä tilassa STT 4.1. 

Johtuuko Koiruoho meteoriitista?

Kuva: Shutterstock / Marko Aliaksandr, 

 Joel Kontinen

 

Oudon vahvoja tähtienvälisiä meteoriitteja voi tulla supernovista

Kaksi tähän mennessä tunnistettua tähtienvälistä meteoriittia näyttävät olevan huomattavasti vahvempia kuin paikalliset meteoriitit, mikä saattaa tarkoittaa, että ne muodostuivat supernovissa.

Tähtienväliset meteoriitit voivat olla jopa oudompia kuin on luultu. Ne näyttävät olevan vahvempia kuin omassa aurinkokunnassamme syntyneet meteoriitit, mikä viittaa siihen, että ne olisivat voineet muodostua supernovassa tai jossain muussa äärimmäisessä kosmisessa tapahtumassa.

Nämä kieppuvat kivet ovat nopeita – mikä tahansa aurinkoon verrattuna suurella nopeudella kulkeva meteoriitti voi tulla aurinkokuntamme ulkopuolelta, ja sen alkuperä voidaan varmistaa laskemalla suunta, josta se tuli.

Voiko Ilmestyskirjassa mainittu Koiruoho olla yksi näistä tulevista iskuista – vai onko se vielä isompi isku.

 

 Crane, Leah. 2023. Strangely strong interstellar meteorites may come from supernovae New Scientist  2.1

EU asettaa tekoälyn käyttäjille säännöt

 

Kuva:  Jean-Francois Badias/ap/Shutterstock.

Joel Kontinen

Euroopan unionin on määrä luoda maailman ensimmäiset laajat standardit tekoälyn säätelylle. Sen lisäksi, että säännöt määrittävät, kuinka tekniikka vaikuttaa lähes 450 miljoonan kansalaisen elämään EU:n 27 maassa, ne vaikuttavat todennäköisesti tekoälyn käyttöön muualla maailmassa.

"Ajatuksena on, että sinulla on harmonisoitu järjestelmä, mikä on todella hyvä", sanoo Sandra Wachter Oxfordin yliopistosta. 

Tekoälyssä on myös kyse Maan ulkopuolisesta sivilisaatiosta. Esimerkiksi Galileo-projektissa analysoidaan tähtitieteellisten tutkimusten ja teleskooppihavaintojen tietoja ja suunnitellaan uusia algoritmeja tekoälyä (AI) käyttäen mahdollisten tähtienvälisten matkustajien tai muukalaisten rakentamien satelliittien ja tunnistamattomien ilmailmiöiden (UAP) tunnistamiseksi. 

Lähde: 

Hsu, Jeremy, 2022,EU's Artificial Intelligence Act will lead the world on regulating AI New Scientist  28.12.