Puurim ja darvinismi

Rembrandt van Rijn (1660): Ahasveros, Haman ja Ester. Kuva Wikipediasta




Joel Kontinen

Juutalaiset viettävät tällä viikolla puurimia muistoksi siitä, että Jumala varjeli heidät tuholta kaksi ja puoli vuosisataa sitten, kun he olivat pakkosiirtolaisina Persian valtakunnassa.

Mitä yhteistä on Vanhan testamentin Esterin kirjalla ja darvinistisella evoluutiolla? Ehkä enemmän kuin aavistammekaan.

Vaikka Esterin kirjassa ei edes mainita Jumalaa nimeltä, se osoittaa selvästi, miten Hän varjelee juutalaiskansan pahan Haman-nimisen miehen juonilta.

Esterin kirja on kostettava draama, jonka sankareina on kaksi rohkeaa juutalaista: orpotyttö Ester ja kuninkaan virkamies Mordokai. Kserkses eli Ahasveros hallitsee Persian valtakuntaa. Pian sen jälkeen kun Esteristä tulee kuningatar, Haman juonii surmatakseen Mordokain ja kaikki valtakunnan juutalaiset, vaikka Mordokai on aiemmin paljastanut eunukkien salahankkeen ja näin pelastanut kuninkaan hengen.

Haman käytti satunnaista menetelmää (arvan heittoa) valitessaan päivän, jona juutalaiset olisi tuhottava. Haman oli amalekilainen.

David Klinghofer kertoo kiinnostavia yksityiskohtia Amelekista Evolution News and Views -blogissa:

Hepreankielinen teksti yhdistää Amalekin sanaan “keri,” joka tarkoittaa satunnaista tapahtumaa: “Muista, mitä Amalek teki sinulle matkalla, kun olit lähtenyt Egyptistä, kuinka hän, Jumalaa pelkäämättä, tuli sinua vastaan (karecha) tiellä, kun sinä olit väsynyt ja uuvuksissa, ja eristi sinun yhteydestäsi kaikki heikommat, jotka kulkivat jälkipäässä” (5. Moos. 25: 7-18). Sama heprean kielen kantaverbi voi tarkoittaaa “laimentaa” jonkun intoa, jäähdyttää jonkun uskoa.

Klinghoferin mukaan 1100-luvulla elänyt juutalaissoppinut Rashi eli rabbi Salomo mainitsee kaikki nämä merkitykset kirjoituksissaan:

Hän käytti lähteinä tuhat vuotta vanhempia midrastisia kirjoituksia. Sanalla “Amalek” voi heprean numerologiassa myös olla kätketty merkitys, joka yhdistää sen heprean kielen sanaan safek eli “epäily.”

Mutta Hamanin juoni epäonnistuu, ja kuningas määrää hänet hirtettäväksi. Mordokai korotetaan. Juutalaiset ovat 2500 vuoden ajan viettäneet puurimia muistona siitä, että he pelastuivat kansanmurhalta ja pystyivät sen sijaan kostamaan vihollisilleen.

Aivan kuten Hamanin menetelmä, myös darvinistinen menetelmä on satunnainen. Sekään ei kykene tuottamaan sitä, mitä sen oletetaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää alinomainen satuilu.

Esterin kirja osoittaa, että Jumala hallitsee vaikeissaakin olosuhteissa. Skeptikot voivat uskoa, että historia koostuu joukosta satunnaistapahtumia, mutta Esterin koskettava kertomus todistaa, että he ovat väärässä. Jumala, joka loi maailman, myös suojelee ja varjelee kansaansa.

Lähde:

Klinghoffer, David. 2009. A Note on Purim. http://www.evolutionnews.org/2009/03/a_note_on_purim.html.

Kaksi evoluutiofoorumia, kaksi täysin erilaista päätelmää

Miten vanhoja me olemme? Uusia hämmästyttäviä radiohiilituloksia




Joel Kontinen

Yleisen myytin mukaan roomalaiskatolilaiset voivat huoletta uskoa sekä Raamattuun että evoluutioon. Tämä voi hyvinkin päteä tiedemiehiin, jotka osallistuivat evoluutiokonferenssiin Rooman Gregoriaanisessa yliopistossa. Templeton Foundationin sponsoroimaan foorumiin ei kutsuttu ketään, joka olisi suhtautunut skeptisesti darvinistiseen evoluutioon.

Mutta Roomassa järjestettiin toinenkin katolinen evoluutiosymposiumi. Aiemmin helmikuussa pidettyyn The Theory of Evolution: A Critical Analysis (“La Teoria dell’ Evoluzione: Un Bilancio Critico”) –symposiumiin osallistui katolisia luonnontieteilijöitä, filosofeja ja historioitsijoita, useat heistä tutkimusalansa tohtoreita.

Hugh Owen tiivisti joitain päivillä esitettyjä tutkimuksia Kolbe Center for the Study of Creation –järjestön uutiskirjeessä. Kolbe Center on evoluutioon kriittisesti suhtautuvien katolisten tiedemiesten järjestö.

Sedimentologian asiantuntija Guy Berthault osoitti, että massiiviset sedimenttimuodostelmat voivat syntyä murto-osassa siitä ajasta, mitä miljooniin vuosiin uskovat geologit olettavat.

Ydinfyysikko, tohtori Jean de Pontcharra tarkasteli radiometristen menetelmien epäluotettavutta. Hän osoitti, että menetelmien perusolettamukset eivät ole valideja.

Kemisti Hugh Miller kertoi kiinnostavista radiohiilitutkimuksista. Miller ja hänen kollegansa tohtorit Josef Holzschuh ja Jean de Pontcharra ajoittivat dinosaurusten luista eristetyn kollageenin AMS- eli kiihdytinmassaspektrometrimenetelmällä. Sekä Triceratopsin että Hadrosauruksen reisiluut sisälsivät kollageenia. Triceratops ajoitettiin 30,890 ± 380 vuoden ikäiseksi ja Hadrosaurus 23,170 ±170 vuoden ikäiseksi.

On kiinnostavaa, että joidenkin nykyihmisen kanssa samaan aikaan eläneiden eläinten, esimerkiksi mastodonttien, jäännökset on aiemmin ajoitettu osapuilleen yhtä vanhoiksi kuin dinosaurukset.

Nooan ajan globaalinen tuhotulva lienee suurin syy siihen, miksi lukemat eivät ole vieläkin alemmat. Silloin sattuneet mullistukset saattoivat muuttaa ilmakehän koostumusta merkittävästi.

Vaikka radiohiiliajoitus ei olekaan erehtymätön menetelmä, dinosauruksen luissa ei evolutionistien mukaan pitäisi olla lainkaan radiohiiltä. C-14 eli radiohiili on hiilen epävakaa isotooppi, jonka puoliintumisaika on 5 700 vuotta, joten vähintään 65 miljoonan vuoden ikäisiksi oletetuista dinosauruksista löytynyt radiohiili käytännössä falsifioi dogmin miljoonista vuosista.

Ja se puolestaan tarkoittanee sitä, että meidän olisi syytä sanoa hyvästi darvinistiselle evoluutiolle.

Symposiumissa käsitellyt tutkimustulokset julkaistaan myöhemmin englanniksi ja italiaksi.

Lähde:

Owen, Hugh. 2009. Traditional Catholic Forum. Newsletter of the Kolbe Center for the Study of Creation. http://www.websitetoolbox.com/tool/post/apologia/vpost?id=3347253&trail=14#4

Skeptikko haastaa progressiivisen kreationismin

Tälle skenaariolle ei ole sijaa “skeptisessä” ajattelussa. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Skeptikko Michael Shermer on viime aikoina tutustunut henkilöihin, jotka eivät jaa hänen näkemystään perimmäisistä kysymyksistä. Helmikuun alussa hän kävi katsastamassa Nooan arkkia ja kuun loppupuolella hän väitteli Hugh Rossin ja Fazale Ranan kanssa Pohjois-Floridan yliopistossa Jacksonvillessä.

Astrofyysikko Ross ja biokemisti Rana ovat Reasons to Believe (RTB) – järjestön kärkimiehiä. RTB on kristillinen apologiajärjestö, joka tunnetaan yrityksestään yhdistää Raamatun totuus ja geologian oletetut vuosimiljoonat.

RTB:n progressiivinen luomismalli hyväksyy suurimman osan tieteen valtavirran tulkinnoista (alkuräjähdys, 4,6 miljardin vuoden ikäinen maapallo, esi-aadamilaiset hominidit). Ainoa poikkeus on darvinistinen käsitys ihmisen alkuperästä. RTB:n mukaan Jumala loi olemassaolevat lajit vuosimiljoonien aikana.

Freelancekirjoittaja ja psykologi Gary Whittenberger kirjoitti väittelystä raportin E-Skeptic –uutiskirjeeseen. Hän ei pitänyt Rossin ja Ranan argumentteja uskottavina. Hänen mielestään universumin hienosäätö voidaan selittää luonnollisilla syillä. Sehän on joka tapauksessa tapahtunut tosiasia.

Hän vetoaa siihen, että tietomme todellisesta maailmasta voi estää meitä näkemästä, että hienosäätö ja fysiikan vakiot, jotka tekevät elämän mahdolliseksi, ovat voineet syntyä sattumalta:

[Emme] tiedä, ovatko universumin yksittäiset fysiikat vakiot riippumattomia toistaan. Voi olla, että nämä vakiot, jos ne voisivat olla erilaisia kuin ne ovat, ovat täysin riippuvaisia toisistaan.

Millaista skeptisismiä tämä oikein on? Sitä voitaisiin kutsua silkaksi spekulaatioksi, mutta jospa emme ala jossitella.

Whittenberger ei myöskään tunnusta, että DNA:n hierarkkinen rakenne muistuttaa luonnollista kieltä ja siten viittaa suunnitteluun. Skeptikkojen näkemys muistuttaa vanhaa darvinistista selitystä: jos se kävelee kuin ankka ja ääntelee kuin ankka, sen täytyy olla höyhenpukuinen T. rex.

Skeptikko Whittenberger ei huomaa omaa epäjohdonmukaisuuttaan vaan syyttää Rossia ja Ranaa siitä, että nämä

pelaavat … peliä, jossa etsitään vastaavuuksia, koska todella halutaan löytää niitä.

Tällainen tulkinta sopii oivallisesti darvinistiseen selitysperinteeseen. Miltei jokainen uusi apinamainen fossiili tulkitaan (ainakin aluksi) ihmisen esi-isäksi eli löydetään se, mitä etsitäänkin.

Useimpien skeptikkojen tavoin Whittenberger ei halua tunnustaa, että hänkin pelaa peliä, jossa hylätään kaikki, mikä vähänkin kuulostaa suunnitellulta.

Todellinen syy saattaa hyvinkin piillä siinä, että hän ei halua myöntää Suunnittelijan olemassaoloa. Jos Suunnittelija on oikeasti olemassa, olemme Hänelle vastuussa teoistamme.

Valitettavasti RTB:n luomismalli ei ole todellinen Raamattuun perustuva malli. Whittenberger syyttää perustellusti Rossia ja Ranaa siitä, että he tulkitsevat Raamattua valikoidusti saadakseen sen sopimaan selitysmalliinsa. He esimerkiksi tulkitsevat Genesiksen luomispäivät miljoonien vuosien pituisiksi ajanjaksoiksi. He eivät pidä Nooan ajan vedenpaisumusta globaalisena tuhotulvana ja väittävät, että neandertalinihminen ja muut varhaiset Homo-suvun ihmiset olivat sieluttomia apinaihmisiä.

Jostain syystä nämä “apinamiehet” hautasivat kuolleensa, jättivät jälkipolvien ihailtaviksi kalliomaalauksia, joiden tasoon harva näkytaiteilija yltää, ja valmistivat työkaluja ja soittimia. Tuorehkon tutkimuksen mukaan he myös käyttivät kenkiä.

RTB hyväksyy sekulaarin valtavirtatieteen näkemyksen fossiiliaineistosta, vaikka eläinten joukkohaudat ja vanhat fossiilit puhuvat verenvuodatuksesta ja kuolemasta jo kauan ennen Aadamin syntiä - paitsi jos hyväksymme Raamatun opetuksen kuoleman alkuperästä.

Kun Jeesus opetti rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta (Luuk. 16), hän kertoi, mihin Vanhan testamentin epäileminen johtaisi:

Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista.

Loppujen lopuksi Mooses ilmaisi selvästi, kuinka kauan koko universumin luominen kesti:

Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on. (2. Moos. 20:11).

Toisin sanoen kompromissi ei ole oikea tapa saada skeptikko vakuuttuneeksi luomisesta.


Lisätietoa:

Jonathan Sarfatin teos Refuting Compromise (Master Books, 2004) dokumentoi progressiivisen kreationismin tieteelliset ja teologiset virheet. Kemian tohtori Sarfati työskentelee nykyisin Creation Ministries Internationalissa. Hänen uusin kirjansa By Design julkaistiin vuonna 2008.


Lähde:

Whittenberger, Gary J. 2009. “Reasons To Believe” … or Not. E-Skeptic (4. 3.).

Evoluutio tuottaa edistystä?

Evoluutiotieteilijä saattaisi tässäkin nähdä sukulaissielun.


Joel Kontinen

Charles Darwinin juhlavuosi on kirvoittanut näkemysten vaihtoa Aamulehden mielipidesivulla. Viimeksi meille kerrottiin, että evoluutio on ”tuottanut valtavaa edistystä maataloudelle, lääketieteelle ja teknologialle.”

Kiinnostava väite. Ja lisää seuraa: ”Dna-tiede on jo osa arkielämäämme oikeuslääketieteessä, tautien diagnosoinnissa ja hoitamisessa.”

Mutta mitä tekemistä tieteen kehityksellä on evoluution kanssa? Ei mitään. Nykytieteen juuret ovat kristinuskossa ja rationaalisessa jumalakuvassa. Tieteen suuret pioneerit olivat tunnustavia kristittyjä.

Vuonna 2005 USA:n tiedeakatemian jäsen Philip Skell, joka on Pennsylvanian valtionyliopiston emeritusprofessori, vastusti juuri tällaisia perättömiä väittämiä The Scientist lehdessä.

Professori Skell on tunnettu kemisti ja antibiootitutkimuksen uranuurtaja. Hän kritikoi tapaa, jolla darvinistisia selityksiä käytetään tiedejulkaisuissa:

Luonnonvalinta tekee ihmisistä itsekeskeisiä ja aggressiivisiä – paitsi kun se tekee heistä altruistisia ja rauhantahtoisia. Tai luonnonvalinta tuottaa viriilejä miehiä, jotka levittävät siementään innokkaasti – paitsi kun se suosii miehiä, jotka ovat uskollisia suojelijoita ja elättäjiä. Kun selitys on niin joustava, että se selittää minkä tahansa käyttäytymisen, sitä on vaikea testata kokeellisesti.

Mielikuvitukseen perustuvat selitykset ovat juurtuneet niin syvälle evoluution maailmaan, että niitä on välillä vaikea edes huomata.

Vaikka Theodosius Dobzhansky aikoinaan väitti, ettei biologiaa voida ymmärtää ilman evoluutiota, Skellin mukaan koko käsite on käytännössä turha. Darvinistisella evoluutiolla ei ollut mitään tekemistä hänen tutkimustyönsä kanssa.


Skell kysyi seitsemältäkymmeneltä huippututkijalta, miten evoluutio on vaikuttanut näiden tutkimustyöhön. Kaikki olivat sitä mieltä, ettei se vaikuttanut lainkaan.

Darvinistiset olettamukset ovat toisinaan pikemminkin hidastaneet tieteen kehitystä.




Lähteet:

Skell, Philip S. 2005. Why do we invoke Darwin? Evolutionary theory contributes little to experimental biology. The Scientist 19(16):10 (29.8). http://www.discovery.org/a/2816

Virtanen, Antti. 2009. Jostain syystä evoluutiotiede tuottaa edistystä. Aamulehti 5.3. B16.

Darvinistien suo

Nämä eläimet ovat kuin kotonaan darvinistien suolla.




Joel Kontinen

Kuvittele lammikkoa, jonka seisova vesi on ”pilaantunutta, ummehtunutta, täynnä tauteja ja mätänevää kasvillisuutta”. Näin Stephen R. Covey kirjoittaa teoksessaan Principle-Centered Leadership.

Suo on täynnä “krokotiilejä, alligaattoreita, ötököitä, hämähäkkejä ja muita siihen elinpiiriin sopivia eläimiä”, eikä siinä ole mitään kovin miellyttävää.

Covey on johtajuusguru, jonka kirjoja on myyty miljoonittain ympäri maailmaa. Hän ei varsinaisesti kuvannut evoluutiota. Hän käytti lemuavaa suota esimerkkinä siitä, millainen huonosti johdetun yrityksen ilmapiiri voi kurjimmillaan olla.

Kuvaus vastaa mainiosti darvinistisen luonnontieteen nykytilaa. Evolutionistit ovat keksineet tarinoita surkastumista ja roska-DNA:sta ja näin hidastaneet tieteen kehitystä jo 150 pitkää ja pimeää vuotta. He eivät ole suostuneet myöntämään, että tarinointi perustuu ideologisiin valintoihin ja ”aukkojen evoluutioon”. Keitaasta on tullut mätänevä, lemuava suo.

He ovat sitä paitsi vastustaneet kiivaasti kaikkia yrityksiä päästää raikasta vettä pieneen vihreänmustaan lammikkoonsa.

Mutta ilman juoksevaa vettä kaikki elämä suossa ja sen ympärillä ennen pitkää kuolee. Eikä siihen edes tarvita miljoonia vuosia.


Lähde:

Covey, Stephen R. 1990. Principle-Centered Leadership. New York: The Free Press.

Lisäys:

Jotkut evoluution ystävät ovat jo ehtineet lukea tätä vertauskuvaa ikään kuin sen jokaisella yksityiskohdalla olisi vastine biologian maailmassa. Se ei suinkaan ollut tarkoitukseni. Huomautan vielä kerran, että suo on nimenomaan vertaus.

Covey, jonka kirjasta lainasin vertauksen, ei käyttänyt kovinkaan tieteellistä kieltä niin kuin sanasta ötökkä (bug) voi päätellä.

Auguste Comte – positivismin satusetä

Positivismin isä ei perustanut näkemystään tietoon. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Aikamme arkiajattelu pitää uskoa ja tiedettä täysin erillään toisistaan. Harva edes osaa kyseenalaistaa tätä näkemystä. Myytti puolueettomasta tieteestä perustuu ainakin osaksi sosiologian isän ja positivismin kehittäjän Auguste Comten (1798- 1857) näkemyksiin.

Comten mukaan ihmiskunnan älyllisessä kehityksessä voidaan erottaa kolme vaihetta:

1) Teologinen vaihe
2) Metafyysinen vaihe
3) Positiivis-tieteellinen vaihe

Jaottelu on yhtä tieteellinen kuin Sigmund Freudin näkemys uskonnon kehityksestä tai marxilainen historiankäsitys, jota vielä ennen Berliinin muurin kaatumista pidettiin hyvinkin tieteellisenä monissa itäisen Euroopan valtioissa.

Comte näki oman erinomaisuutensa siinä, että hän auttoi ihmiskuntaa pääsemään kolmanteen vaiheeseen.

Auguste Comten ajattelu sopii mainiosti ateistiseen maailmanselitysmalliin. Mutta kriittistä tarkastelua se ei kestä. Olettamus, että ihmiskunta vääjäämättä kehittyy älyllisesti ja että jokainen sukupolvi tietää todellisuudesta enemmän kuin edeltäjänsä on myytti, joka perustuu historian tarkoitushakuiseen tulkintaan.

Esimerkiksi Michael Ruse arvelee, että Comten ajattelu on vaikuttanut ratkaisevasti 1900-luvun filosofiaan.

On tuskin yllätys, että evolutionistit ovat omaksuneet Comten näkemyksen ihmiskunnan älyllisestä kehityksestä. Heiltä tosin puuttuu mekanismi, joka ohjaisi sitä. Tieteilijät, jotka hyväksyvät yksinomaan materiaaliset syyt, eivät voi omaksua edes hegeliläistä maailmanhenkeä kehityksen ohjaajaksi, koska muut kuin aineelliset selitykset evät sovi heidän pieneen maailmaansa.

Professori Tapio Puolimatkan saama kritiikki osoittaa, että ateistifilosofit eivät vieläkään ole käsittäneet, että monet johtavat filosofit ovat jo siirtyneet jälkicomteläiseen aikaan, jossa Comten näkemykset on pantu romukoppaan.

Niille ei ole löytynyt todisteita. Sama kohtalo odottanee myös darvinistista ajatusrakennelmaa – ennemmin tai myöhemmin.


Lähteet:


Puolimatka, Tapio. 2008. Usko, tiede ja evoluutio. Helsinki: Uusi Tie.

Ruse, Michael. 2005. Comte. Teoksessa Honderich, Ted (toim.). The Oxford Companion to Philosophy. Oxford: Oxford University Press.

Creation Ministries International avasi uudet verkkosivut ja julkaisi Darwin-filmin trailerin

Creation-lehti leviää 140 maahan, myös Suomeen.



Joel Kontinen

Creation Ministries International on yksi johtavista kristinuskoa ja luomista puolustavista järjestöistä. CMI julkaisee maailmankuulua Creation-lehteä, joka Suomessa ilmestyy Luominen- nimisenä. Australialainen järjestö avasi tänään uuden verkkosivuston, jolla on varsin osuva nimi: Creation.com.

CMI toimii Australian lisäksi myös Isossa-Britanniassa, USA:ssa, Kanadassa, Etelä-Afrikassa, Uudessa-Seelannissa ja Singaporessa. Useat tunnetut luomiseen uskovat tiedemiehet, esimerkiksi Carl Wieland, Jonathan Sarfati, D. Russell Humphreys ja Emil Silvestru, työskentelevät CMI:ssä.

Nimi Creation.com. sopii hyvin yhteen järjestön lehden (Creation) ja vertaisarvioidun tiedejulkaisun ( Journal of Creation ) kanssa. Ne leviävät ympäri maailman. Olen lukenut molempia lehtiä usean vuoden ajan ja voin suositella niitä lämpimästi.

Samalla CMI myös julkaisi trailerin eli esittelyfilmin uudesta Charles Darwinin elämää ja työtä kriittisesti tarkastelevasta dokumenttielokuvasta. Voit katsoa sen tästä.


Creation.com