Darwinin arvostelu tekee vielä kipeää

Charles Darwinin näkemykset herättävät yhä keskustelua. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Tiedejulkaisut ja populaarilehdistö jatkavat Charles Darwinin ylistämistä tämän 200-vuotispäivän aattona.

Darvinistit eivät edes juhlahumussa suvaitse oppi-isänsä ajatusten arvostelua.

Tunnettu darvinismin kriitikko professori Phillip E. Johnson tapasi kymmenisen vuotta sitten kiinalaisen paleontologin Jian Yuan Chanin, joka kertoi hänelle: “Kiinassa me voimme kritikoida Darwinia mutta emme hallitusta. Amerikassa te voitte kritikoida hallitusta mutta ette Darwinia.”

Amerikka ei kymmenessä vuodessa ole juurikaan oppinut suvaitsemaan darvinismin arvostelua. Viime viikolla evolutionistit osoittivat, että Darwinin perilliset eivät vieläkään kestä kritiikkiä. Texasin osavaltion koululautakunta päätti äänin 8-7 kieltää evoluutioteorian vahvuuksien ja heikkojen puolien tarkastelun kouluopetuksessa.

Eugenie Scott, evoluutiota puolustavan National Center for Science Education –järjestön johtaja, kuvaili muutosta valtavaksi edistysaskeleeksi. Scottin orwellimäiset sanakäänteet eivät olleet yllätys. Hän sanoo olevansa evoluution evankelista.

Tämä ei ehkä kuitenkaan ole paras tapa viestittää suurelle yleisölle, että evoluutio-oppi ei pohjimmiltaan ole uskonnollinen.

Mutta evolutionistit eivät ihastuneet kaikkiin Texasin osavaltion koululautakunnan muutosehdotuksiin. Oppilaiden odotetaan myös analysoivan ja arvioivan darvinismin avainkäsitteitä, esimerkiksi oletettuja välimuotofossiileja ja kaikkien lajien polveutumista samasta yksisoluisesta kantamuodosta.

Jos evolutionistit olisivat täysin vakuuttuneita darvinististen selitysten pätevyydestä, heillä ei pitäisi olla mitään syytä vastustaa evoluution vahvojen puolien ja heikkouksien kriittistä tarkastelua.

Ilmeisesti he eivät ole.


Lähteet:

Budziszewski, J. 2000. Just the facts, please. World. Julkaistu True. Origin.-sivustolla. http://www.trueorigin.org/kansas8.asp

Coghlan, Andy. 2009. Creationism defeated in Texas. New Scientist
http://www.newscientist.com/article/dn16485-creationism-defeated-in-texas.html?DCMP=NLC-nletter&nsref=dn16485

McKinley, James. C. 2009. Split Outcome in Texas Battle on Teaching of Evolution. New York Times A11. (24. 1.). http://www.nytimes.com/2009/01/24/education/24texas.html?_r=1&ref=us

Freud ja darvinistiset tarinat

Jusepe de Ribero: Mooses (1638). Kuva Wikipediasta.

Joel Kontinen

Uusdarvinistisia selityksiä lukiessa ei juurikaan voi välttyä huomaamasta tarunomaisia piirteitä. Käsite näin se on –kertomus (just so story) on peräisin nobelisti Rudyard Kiplingin tarinakokoelmasta Just So Stories for Little Children (1902). Niissä esimerkiksi selitetään, miten leopardi sai pilkkunsa.

Luin hiljattain Sigmund Freudin kirjan Moses and Monotheism (1939). Psykoanalyysin isä ei myöskään karttanut tarunomaisia selityksiä.

Kirjassaan Moses and Monotheism Freud pyrki rakentamaan “yleistä monoteismin teoriaa”. Hän yrittää saada lukijan vakuuttuneeksi siitä, että Mooses oli todellisuudessa egyptiläinen, joka onnistui vieroittamaan israelilaiset polyteismistä ja käännyttämään heidät hänen omaan monoteismiseen uskontoonsa. Valitettavasti Mooses tapettiin autiomaassa, mutta Freudin mukaan hänen maineensa jatkoi omaa elämäänsä Israelin historiassa.

Jotkin Freudin mainitsemat yksityiskohdat Mooseksen elämästä ovat uskottavia ja ehkä tosiakin, kuten esimerkiksi tämän egyptiläiseltä kuulostava nimi (Mose) sekä lyhyt monoteismin kausi Egyptissä 18. dynastian aikana Akhenatenin eli Amenhotep IV:n hallituskaudella.

Mutta suurin osa Freudin ajatuksista ei täytä teorian kriteerejä. Hänen yrityksensä selittää monoteismin synty on enimmäkseen silkkaa spekulaatiota.

Sigmund Freud (1856-1939) myönsi lainanneensa joitain käsitteitä Charles Darwinilta, jota hän kaikesta päätellen arvosti suuresti. Varhaisemmassa teoksessaan Toteemi ja tabu (1912) hän luonnosteli, miten uskonto on saattanut syntyä.

Kirjassaan Moses and Monotheism Freud sanoo: ”Darwinilta lainasin sen hypoteesin, että kaikki ihmiset elivät alun perin pienissä laumoissa; kutakin laumaa hallitsi vanhempi uros, joka käytti raakaa väkivaltaa alistaakseen muut, otti kaikki naaraat itselleen ja orjuutti tai surmasi kaikki nuoret urokset, myös omat poikansa.” (sivu 168).

Freudin ateistinen maailmankatsomus sulki pois kaiken yliluonnollisen. Hänen selityksensä tukeutui evolutionistiseen näkemykseen uskonnon vähittäisestä kehityksestä yksinkertaisesta alusta yhä instituutionalisempaan muotoon. Todisteaineisto ei kuitenkaan tue hänen näkemystään.

Kuten esimerkiksi Don Richardson on osoittanut kirjassaan Iankaikkisuus heidän sydämessään, kulttuuriantropologia pikemminkin tukee Raamatun näkemystä monoteismin rappeutumisesta polyteismiksi.

Onneksi Freud oli riittävän rehellinen myöntääkseen, että hänen näkemyksensä oli vain hypoteesi. Se ei ansaitse teorian nimeä, koska se on pohjimmiltaan vain näin se on –kertomus.


Lähteet:

Freud, Sigmund. 1939. Moses and Monotheism. Engl. Katherine Jones. New York: Vintage Books.

Richardson, Don. 1986. Iankaikkisuus heidän sydämessään. Suom. Salme Moksunen. Vantaa: RV-Kirjat.

Hyvästi, elämänpuu!

Joel Kontinen

Marraskuussa 2004 National Geographic kysyi varovasti: “Oliko Darwin väärässä?” David Quammen, joka kirjoitti artikkelin, osoitti varsin pikaisesti, että Darwin ei selvästikään voinut olla väärässä.

New Scientist –lehden tuore numero ei ole yhtä varovainen. Jo kannessa ilmoitetaan koruttomasti, että Darwin oli väärässä.

Mistä hän siis erehtyi?

Elämänpuu oli yksi Charles Darwinin evoluutioteorian avainkäsitteistä. Lajien synnyn ainoa piirros kuvaa tätä puuta, jonka Darwin itse hahmotteli.

Biologi Jonathan Wells kritikoi ilmiötä teoksessaan Icons of Evolution.

Nyt New Scientist julkenee sanoa hyvästi Darwinin elämänpuulle ja korvaa sen pensaalla ja lajien välisellä horisontaalisella geeninsiirrolla.

Jotkut darvinistit muistanevat – tai ainakin heidän pitäisi - että kyseenalaistin elämänpuun merkityksen huhtikuussa 2008. Kirjoitin pienestä merieläimestä, joka ravisteli heidän puutaan. Tuolloin ainakin yksi bloggeri väitti, että tulkitsin Darwinia väärin.

Olisiko heillä nyt riittävästi kansalaisrohkeutta tunnustaa, että en tulkinnut Darwinia väärin vaan että tämä erehtyi yhdestä teoriansa avainkäsitteestä?

Sensaatiomaisesta otsikosta huolimatta New Scientist ei ole aikeissa sanoa hyvästejä Charles Darwinille.

Otsikkoa on jo ehditty riepotella Richard Dawkinsin sivustolla. Dawkinsin seuraajat ehkä pelkäävät, että evoluution vastustajat saavat vihiä New Scientistin jutusta.

Lehden tunnustus on hiukan myöhässä. Luomiseen uskovat tiedemiehet ovat jo vuosikausia sanoneet, että tarha (engl. orchard) kuvaa elämän kehitystä paremmin kuin darvinistinen elämänpuu ja että myyttistä yksisoluista kaikkien olentojen kantaisää ei ole koskaan ollut olemassakaan muualla kuin mielikuvitusmaailmassa.


Lähteet:

Darwin, Charles. 1859 (1998). The Origin of Species. Ware: Wordsworth.

Lawton, Graham. 2009. Why Darwin was wrong about the tree of life. New Scientist 2692. (24. 1.), 34-39. http://www.newscientist.com/article/mg20126921.600-why-darwin-was-wrong-about-the-tree-of-life.html

Vihreä Lanka sekoittaa symbolit

Daavidin tähti Codex Leningradensisssa, Vanhan testamentin käsikirjoituksessa vuodelta 1008. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Vihreä Lanka ei loukannut juutalaisia julkaisemalla sarjakuvan, jossa Daavidin tähden sanotaan muistuttavan hakaristiä. Näin lehti itse väittää.

Meidän on ehkä turha odottaa, että juutalaiset alkaisivat polttaa Suomen lippuja ja boikotoida Nokian kommunikaattoreita. Niin olisi voinut käydä, jos lehti olisi erehtynyt pilailemaan Hamasin pyhillä symboleillä, joihin myös kuuluu eräs Koraanista tuttu profeetta.

Vihreä Lanka ei tietääkseni ole uutisoinut Hamasin tavasta teloittaa vääräuskoisia, siis kristittyjä, siksi että nämä eivät ole aina suostuneet liittymään Israelin vastaiseen vihanpitoon. Lehti ei myöskään ole julkaissut sarjakuvaa järjestöstä, joka on jo usean vuoden ajan tahallaan laukaissut tuhansia ohjuksia kouluihin ja päiväkoteihin ja surmannut kymmeniä siviilejä pommi-iskuissaan.

Mutta ilmeisesti juutalaiset ovat riittävän säyseä kohde vihreille.

Hakaristi on vanha uskonnollinen symboli. Adolf Hitleriksi nimensä vaihtanut entinen taitelija omaksui sen Saksan kansallissosialistien symboliksi. Symbolin ainakin osaksi arjalaiset juuret sopivat hyvin hänen ideologiaansa, joka oli saanut vaikutteita niin germaanisista luonnonuskonnoista kuin Charles Darwinin avoimen rasistisista ajatuksista.

Hakaristin ja Daavidin tähden samastaminen vaikuttaa tietoiselta loukkaukselta. Helsingin juutalaisen seurakunnan johtaja Rony Smolar piti sitä esimerkkinä klassisesta antisemitismistä.

Nojatuolifilosofien on monesti vaikeaa ymmärtää Lähi-idän kiemuroita, varsinkin kun vasemmalle kallellaan oleva liberaalisävytteinen media on kiinnostunut dramatiikasta eikä taustoista.

Vihreän liikkeen sarjakuvataiteilijalle olisi huomattavasti luontevampi kohde: Hamas. Järjestö ei neuvottele Israelin kanssa, koska sen ideologian mukaan Israelin valtiota ei ole olemassakaan. Mutta jostain syystä se on päättänyt laukaista raketteja olemattoman vihollisen kimppuun – varmuuden vuoksi siviilien keskeltä.

Hamas tietää, että olematon vihollinen ei voi enää omaksua uhrilampaan roolia vaan vastaa ohjusiskuihin. Käyttämällä siviilejä kilpenään se haluaa voittaa propagandasodan ja vahvistaa antisemitismiä.


Lähteet:

Mäkinen, Esa. 2009. Bjarne Kallis: Vihreiden lehti lyö juutalaisia hakaristillä. Helsingin Sanomat 20.1. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Bjarne+Kallis+Vihreiden+lehti+ly%C3%B6+juutalaisia+hakaristill%C3%A4/1135242884456

Leipola, Lasse. .2009. Vihreä Lanka ei loukannut juutalaisia. Vihreä Lanka (20.1.)
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vihrea-lanka-ei-loukannut-juutalaisia:

50 vuotta sitten: Huxleyn ennenaikainen julistus

Sir Julian Huxleyn arvio ei osunut aivan kohdalleen. Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen


1959 oli evolutionistien juhlavuosi. Charles Darwinin Lajien synnyn julkaisemisesta tuli kuluneeksi sata vuotta. Chicagossa pidetyissä juhlissa Sir Julian Huxley ilmoitti, että kreationismi on käytännössä kuollut ja kuopattu.

Sir Julian Huxley (1887-1975) oli Darwinin bulldoggina tunnetun Thomas Henry Huxleyn pojanpoika.

Samaan aikaan kun Huxley julisti kreationismin kuolemaa, tohtorit Henry Morris ja John Whitcomb kirjoittivat teostaan The Genesis Flood, joka lisäsi luomisuskon kannatusta räjähdysmäisesti. Vuonna 1961 julkaistun kirjan vaikutus näkyy yhä kaikkialla maapallolla.

Nyt, kun darvinistinen maailma hiljentyy viettämään perustajansa 200-vuotisjuhlia, emme ole vielä kuulleet kenenkään evolutionistin ennustavan viimeisten epäilijöiden lähentyvää kuolemaa.






Lähde:

Whitcomb, John C. 2006. The History and Impact of the Book, "The Genesis Flood". Acts & Facts 35:5, I-iv. (toukokuu 2006) http://www.icr.org/article/2719/

Evoluutio ja kielen rappio

Tieteen päivien evoluution evoluutio -teema lienee lainattu Scientific American -lehdestä.



Joel Kontinen


Tämänvuotisilla Tieteen päivillä oli pyrkimyksenä nähdä evoluutiota biologian lisäksi myös muilla tieteenaloilla. Professori Kaisa Häkkinen esimerkiksi luennoi suomen kielen evoluutiosta.

Evoluutio on äidinkielemme hämärämpiä sanoja. Sen merkitys voi vaihdella muutoksesta (merkityksessä kielen evoluutio) biologisiin prosesseihin, joiden uskotaan synnyttäneen kaikki nykyiset elämänmuodot yhdestä ja samasta yksisoluisesta kantaisästä.

Kielen evoluutiolle on turha hakea tukea kielitieteestä. Kielet ovat pikemminkin osoitus entropian lain vaikutuksesta myös ihmisten välisessä viestinnässä. Primitiivisiä kieliä ei ole olemassakaan.

Vanhemmat kielet ovat monesti vivahteekkaampia ja kehittyneempiä kuin uudemmat. Kielet toisin sanoen rapistuvat ajan kuluessa. Voisimmekin evoluution sijasta puhua kielen devoluutiosta.

Rappio käy ilmeiseksi, kun esimerkiksi vertaamme espanjaa ja latinaa toisiinsa. Latinasta kehittynyt espanja on huomattavasti alkeellisempi ja helpompi kieli kuin esiäitinsä. Sama tendenssi näkyy myös kreikan kielessä. Nykyisin vain ortodoksipapit puhuvat Uuden testamentin kreikkaa eli koinee-kreikkaa (Κοινὴ Ἑλληνική).

Jo koinee-kreikka oli yksinkertaisempaa kuin klassinen kreikka, ja sama suuntaus on jatkunut meidän päiviimme saakka. Kielenopiskelijan perspektiivistä asia ei tosin ole katastrofi, sillä nykykreikkaa on helpompi oppia kuin vanhaa kreikkaa.

Suomikaan ei ole välttynyt rappeutumiselta. Nykyisenä elikkä, tota noin, about -kulttuurissa tarvitaan kipeästi kielenhuoltoa, Kielikelloa ja Kotimaisten kielen tutkimuskeskusta.

Darvinistisen näkemyksen mukaan kielten on täytynyt kehittyä alun eläimellisistä murahduksista yhä mutkikkaammiksi järjestelmiksi. Todellisuus kertoo täysin toisenlaisesta historiasta, mutta evolutionistit eivät ole ennenkään antaneet tosiasioiden pilata hyvää teoriaa.

Kielten yksinkertaistuminen ja eriytyminen tukee Raamatun ilmoitusta. Kieliryhmät ovat erillään toisistaan niin kuin Baabelin tornin kieltensekoituksesta (1. Moos. 11) voisi päätellä.


Lähteet:


Duursma, K. J. 2002. The Tower of Babel account affirmed by linguistics. TJ (The In-Depth Journal of Creation) 16:3, 27-31.

Remes, Mika. 2009. Evoluution evoluutio. Aamulehti 14.1. B17.

Vaaleanpunainen lisko, joka jäi Darwinilta huomaamatta

Jotkin iguaanit ovat vihertäviä niin kuin tämä yksilö Gran Canariassa.



Joel Kontinen

Kun Charles Darwin vieraili Galapagossaarilla vuonna 1835, häneltä jäi huomaamatta vaaleanpunainen iguaani, joka nyt näyttää olevan sukupuuton partaalla. Harvinainen lisko on havaittu vain yhdellä saarella.

Vuonna 2008 liskojen asuinsaarella käynyt tutkijaryhmä löysi enää kymmenen vaaleanpunaista iguaania. Tutkijat arvelevat, että niitä on jäljellä vajaa sata yksilöä.

Vaaleanpunainen iguaani (rosada) löytyi Isabela-nimiseltä saarelta vuonna 1986. Iguaanit elävät tulivuoren rinteellä. Niiden ei tiedetä lisääntyvän muiden iguaanilajien kanssa.

Iguaanit ovat verrattain suuria liskoja. Suurimmat yksilöt voivat kasvaa yli kaksimetrisiksi. Niillä on selässään piikkirivistö, joka ulottuu hännänpäähän. Ne ovat ujoja kasvinsyöjiä. Säyseitä vihreitä iguaaneja (Iguana iguana) pidetään monesti lemmikkeinä.

Hiljattain Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -tiedelehdessä julkaistu tutkimus vihjaisi, että vaaleanpunaisten iguaanien löytyminen teettää taas piirtäjille töitä: Galapagossaarten iguaanien evoluutiopuu eli fylogeneettinen puu joudutaan piirtämään uudelleen.

Tämä ei ole mitään uutta. Darvinistien evoluutiopuut ja muutkin selitykset pohjautuvat monesti spekulaatioihin. Jotkut varhaiset evolutionistit käyttivät mielikuvitustaan melko vapaasti kehitellessään elämän kulkua kuvaavia puita. Saksalainen biologi Ernst Haeckel (1834-1919) esimerkiksi lisäsi puuhun olion, jota hän kutsui Moneraksi. Hän sanoi sen olevan elävän ja elottoman välimuoto. Hän myös piirsi puuhun ihmisen ja apinan välimuodon, jolle hän antoi nimen Pithecanthropus alalus.

Haeckel popularisoi darvinismia Pohjois-Euroopassa. Hänet muistetaan myös väärennetyistä sikiökuvista, jotka sadan vuoden ajan saivat monet biologian opiskelijat kuvittelemaan, että eri lajit muistuttavat suuresti toisiaan tietyissä kehitysvaiheissa. Haeckelin piirroksia on käytetty myös Suomessa lukion biologian oppikirjoissa.

Haeckelin lisäykset osoittautuivat ongelmallisiksi. Ainuttakaan niitä tukevaa fossiilia ei ole koskaan löytynyt.

Vaikka darvinistien tuoreemmat elämänpuut eivät ole yhä räikeitä, nekin perustuvat olettamuksiin. Monesti yksi ainoa fossiililöytö tuo evoluutiopuiden piirtäjien ammattikunnalle tuottavia lisätöitä, niin kuin tuoreessa Galapagossaarten vaaleanpunaisten iguaanien tapauksessa.

Ne eivät anna kovinkaan uskottavaa kuvaa evoluutiosta mutta eivät näytä estävän Charles Darwinin 200-vuotisjuhlia.

Lähteet:

Black, Richard. 2009. Pink iguana rewrites family tree. BBC News. (5.1.). http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7811875.stm

Grigg, Russell. 1996. Ernst Haeckel. Evangelist for evolution and apostle of deceit. Creation 18:2, 33–36. http://www.answersingenesis.org/creation/v18/i2/haeckel.asp

Surullisen hahmon ritari

Honoré Daumier: Don Quijote (1868). Kuva Wikipediasta.

Joel Kontinen


Kun Richard Dawkins esiintyy Lajien synty kainalossa saarnaamassa evoluution ihmemaailmasta, hän tuo mieleen Miguel de Cervantesin (1547-1616) surullisen hahmon ritarin. Myös Cervantesin sankarilta Don Quijotelta fantasia ja todellisuus menevät välillä sekaisin ja jopa hänen uskollinen palvelijansa Sancho Panza kutsuu häntä surullisen hahmon ritariksi (el Caballero de la Triste Figura). Mutta Don Quijote lähtee siitä huolimatta taistoon tuulimyllyjä vastaan.

Dawkinsin tuulimyllyt ovat uskonnot, jotka hänen mielestään ovat kaiken pahan alku ja juuri.

Dawkins ei kaihda uskonnollisia eleitä. Vaikka jotkut muut darvinistit kiistävät jyrkästi sen, että evoluutio on uskon asia, hän paljastaa todelliset värinsä. Kun esimerkiksi Billy Graham saarnaa Raamattu kädessään, Dawkins tekee sen Lajien synty kainalossaan.

Aamulehden kolumnisti Kari Salminen, joka itse tunnustautuu evoluution kannattajaksi, kirjoittaa, että Dawkinsin saarnamiehen imago huvittaa: ”Kuvitteleeko Dawkins vetoavansa uskoviin esittäytymällä Herra ja Isä Darwinin profeettana?”

Richard Dawkins ei myöskään kaihda uskonnollista terminologiaa. Ostin jokin vuosi sitten hänen kirjansa River Out of Eden kirpputorilta yhdellä eurolla, joka on varsin kohtuullinen hinta hänen hengentuotteistaan. Jo teoksen nimi viittaa maailmanselitysmalliin. Kirjan tunnuslause on syvästi uskonnollinen: ”Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan” (1. Moos. 2:10). Dawkins ei malta olla puhumasta Jumalasta, mutta hänelle Eeden on DNA:n suunnittelemattoman sokea virta.

Salminen jatkaa:

Dawkinsin esittelemän jumalharhan rinnalle pitäisi tuoda bioharha, tieteen selittäjien tapa pelkistää luonnontieteet biologiaksi. Harhaan syyllistyvät myös ne, jotka unohtavat inhimillisen kulttuurin monimuotoisuuden ja pitkän historian. Tässä kunnostautuvat etenkin evoluutiopsykologit, joiden spekulaatiot ihmislajin perimmäisestä olemuksesta ovat sekä biologian että ihmistieteiden vastaisia.

Näinhän se on. Dawkinsin kirjoituksissa villit spekulaatiot syrjäyttävät empiirisen tiedon ja retoriikka tieteen. Mutta ideologisista syistä hänen on vaikea luopua kannastaan.

Dawkinsin teesit tuovat myös mieleen apostoli Paavalin sanat korinttilaisille:

Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla. (1. Kor. 2:14)

Joten tuulimyllyt saavat kyytiä.





Lähteet:

Dawkins, Richard. 1995. River Out of Eden. Lontoo: Phoenix.

Salminen, Kari. 2009. Bioharha iskee. Aamulehti B19 (11.1.)

Kuolemantuomiota odotellessa

Evolutionistit eivät pidä tätä planeettaa ainutlaatuisena. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

On vain ajan kysymys, milloin jostain löytyy ensimmäinen maankaltainen elävä planeetta, jossa elämän edellytykset täyttyvät. Mikrobitason elämää saatetaan pian löytää jopa omasta aurinkokunnastamme.

Jos näin käy, ihmiskeskeisyys saa lopullisen kuolemantuomionsa.

Näin kirjoittaa toimittaja Vesa Vanhalakka Aamulehdessä selostaessaan Tieteen päiviä, joiden vetonaulana on kaksi juhlavuotta: Charles Darwinin syntymästä tulee piakkoin kuluneeksi 200 vuotta, ja 400 vuotta siitä, kun Galileo Galilei alkoi tarkkailla avaruutta kaukoputkellaan.

Evolutionistit eivät tunnu hyväksyvän sitä, että planeettamme voisi oikeasti olla ainutlaatuinen. Vaikka mitään todisteita ulkoavaruuden elämästä ei ole löydetty, he eivät ole heittäneet kaukoputkeaan kaivoon vaan uskovat hartaasti, että jossain vielä piilee planeetta, jolla on pieniä vihreitä miehiä.

Astronomit ovat löytäneet yli 300 eksoplaneetta eli aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa. Yksikään niistä ei muistuta Maata.

Mutta evolutionisti uskoo, että kaikki elämä on seurausta luonnonprosesseista. Joten jos sitä on syntynyt sattumalta tänne, sitä on täytynyt syntyä sattumalta myös muualle.

Vika ei ole logiikassa vaan premisseissä. Meillä ei tosin sanoen ole mitään näyttöä siitä, että elämä edes voisi syntyä spontaanisti ilman ulkopuolista ohjausta.

Louis Pasteur (1822-1895), luomiseen uskova suuri kemisti ja mikrobiologi, osoitti vakuuttavasti, että elämä syntyy vain elävästä. Evolutionistit eivät kuitenkaan usko tähän vaan olettavat, että elämän on täytynyt syntyä elottomasta ainakin kerran.

Tällaisella uskomuksella ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa.

Lähteet:

Vanhalakka, Vesa. 2009. Ihmiskeskisyyden kuolinkorinaa. Aamulehti A8. (8.1.).

Vanhalakka, Vesa. 2009. Elävä planeetta voi löytyä jo 2015 mennessä. Aamulehti A8. (8.1.).

Negatiivisen ajattelun apostoli

Negatiivisen ajattelun apostoli täyttää piakkoin pyöreitä vuosia. Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen

Karisto on juuri julkaissut uusintapainoksen positiivisen ajattelun ”isän” Norman Vincent Pealen (1898-1993) kirjasta Ole oman onnesi seppä. Alkuteos The Power of Positive Thinking julkaistiin jo vuonna 1952.

Valitettavasti ristin teologia jää Pealen tuotannossa varsin vähälle. Peale painotti ihmisen mahdollisuuksia kohdata vaikeuksia uskon avulla. Vaikka Peale itse ja varsinkin hänen seuraajansa antoivat monesti hyvin yksipuolisen ja osin harhaanjohtavan käsityksen kristinuskosta, evankeliumin sanoma Jeesuksesta Kristuksesta on ollut ja on edelleenkin myönteinen voima maailmassamme.

Kaikki eivät tätä suvaitse. Sekulaarit humanistit ovat laatineet itselleen uskontunnustuksen, joka kieltää Jumalan olemassaolon. Humanismilla on oma luomiskertomuksensa (evoluutio) ja oma oppi-isänsä eli Charles Darwin, jota Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka luonnehtii maailmankuvan murskaajaksi.

Teologiaa opiskellut Darwin pettyi Jumalaan ja kristinuskoon, kun hänen Annie- tyttärensä kuoli. Darwinin kosto vaikuttaa edelleenkin keskuudessamme.

Negatiivisen ajattelun apostolin mukaan elämä syntyi pienessä lämpimässä lätäkössä. Miljoonien vuosien olemassaolon kamppailun jälkeen yksi laji, joka ei millään tavoin ole muita parempi, valmistautuu viettämään hänen 200-vuotisjuhlaansa - planeetalla, jota oikeaoppiset darvinistit eivät suostu pitämään millään tavoin ainutlaatuisena.


Lähteet:

Edwords, Fred. 1984. Humanism in Perspective. American Humanist Association. Jälkipainos The Humanist -lehden tammi-helmikuun numerosta.

Vanhalakka, Vesa. 2009. Maailmankuvan murskaaja. Evoluutioteoria: Charles Darwin tiesi haastavansa kaikista suurimman eli kirkon. Aamulehti B11. (7. 11.)

Evoluutio auttaa ymmärtämään kalan hintaa

Scientific American kertoo, että Darwin auttaa ymmärtämään turskan hintaa

Joel Kontinen

Scientific American on populaari tiedelehti, jonka tammikuun 2009 erikoisnumeron teema on Älä epäile Darwinia. Lehti on täynnä kiehtovia näkemyksiä evoluution ihmemaasta. Sen pääkirjoitus, “A Theory for Everyman”, ylistää Charles Darwinin elämäntyötä liki taivaisiin.

Lehden toimittajat valittavat, että Darwin ei ole saavuttanut samanlaista supertähden statusta kuin Albert Einstein. He kummastelevat, miten tämä on mahdollista. Onhan evoluutiogeneetikko Theodosius Dobzhansky sentään sanonut: “Ilman evoluutiota biologiasta ei voida ymmärtää mitään.”

Mutta evolutionistit voivat aina syyttää epäilijöitä siitä, että nämä ovat kohdelleet Charles-raukkaa kaltoin : “Se, ettei Darwin saavuttanut ikonin asemaa, johtuu kreationistien ja uuskreationistien perinnöstä ja siitä että sadan vuoden takainen eugenistinen liike käytti hänen ideoitaan väärin.”

Kiitos, Scientific American. Arvostan rehellisyydenpuuskaanne. Eugenistinen liike eli rodunjalostus ei kuitenkaan ollut vierasta Darwinille vaan luontainen seuraus darvinismista. Darwin itse uskoi, että jotkin ”ihmisrodut” eivät olleet yhtä kehittyneitä kuin jotkin muut. Hän osoittaa tämän selvästi kirjassaan The Descent of Man and Selection in Relation to Sex (1871).

Scientific American myös paljastaa, että Darwinin teoria selittää kalan hinnan. Näyttänee siltä, että toimittajat ovat unohtaneet, ettei hän suinkaan keksinyt luonnonvalintaa – käsitettä, joka voisi kertoa jotain suomueläinten torihinnoista. Tunnettu eläintieteilijä ja kemisti Edward Blyth (1810-1873), kirjoitti luonnonvalinnasta jo vuosikymmeniä ennen kuin Darwin edes kuuli käsitteestä.

Mutta evolutionistien mielestä vain Darwin oli riittävän kaukonäköinen voidakseen ennustaa kalan hintaa. Jos et siis tiedä, kuinka paljon puoli kiloa tuoretta islantilaista turskaa maksaa, vilkaisepa Lajien syntyä.


Lähde:

The Editors of Scientific American. 2009. A Theory for Everyman. Scientific American 300:1, 18. (tammikuu 2009). (Internetversion nimi on Why Everyone Should Learn the Theory of Evolution. http://www.sciam.com/article.cfm?id=why-everyone-should-learn-evolution&sc=WR_20081216.)

Apollo 8:n astronauttien joulutervehdyksestä 40 vuotta

Apollo 8:n astronautit näkivät Maan tällaisena. Kuva: NASA.



Joel Kontinen

Jouluaattona tuli kuluneeksi 40 vuotta Apollo 8:n astronauttien joulutervehdyksestä. Kuuta kiertävät astronautit Frank Borman, Jim Lovell ja William Anders toivottivat maan asukkaille hyvää joulua lukemalla 1. Mooseksen kirjan alkuluvut suorassa televisiolähetyksessä:

Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli. Ja Jumala näki, että valkeus oli hyvä; ja Jumala erotti valkeuden pimeydestä.

Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet vesistä". Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja tapahtui niin. Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, toinen päivä.

Ja Jumala sanoi: "Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin". Ja tapahtui niin. Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

Vuoden 1968 jouluaattona Genesistä sai vielä lukea ääneen ilman, että darvinistit olisivat nostaneet asiasta mekkalan niin kuin he tekivät, kun Answers in Genesiksen luomismuseo avattiin toukokuussa 2007.

Lopuksi astronautit vielä toivottivat maan asukkaille Jumalan siunausta.

Astronauttien joulutervehdys oli tuskin sattuma. Apollo-ohjelman isä Wernher von Braun oli tunnustava kristitty, joka uskoi Jumalan luoneen koko maailmankaikkeuden Sanallaan.




Lähde:

The Apollo 8 Christmas Eve Broadcast. http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/lunar/apollo8_xmas.html