Tuomo Melasuo: Kristittyjen ahdinko? Mikä ihmeen ahdinko?

Kristityillä on oikeasti tukalaa monissa muslimimaissa.





Joel Kontinen

Kristittyjen ahdinko ja Israelin olemassaolo ovat kaksi asiaa, joista vasemmalle kallellaan olevat euroliberaalit eivät jaksa olla kiinnostuneita. Kun europarlamentaarikko Sari Essayah (kd) nosti äskettäin puheessaan esille Lähi-idän kristittyjen tukalan aseman ja Hamasin terrorismin, Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomo Melasuo kiirehti tuoreeltaan vakuuttelemaan, että kristityt saavat olla rauhassa, kunhan eivät osallistu politiikkaan.

Todellisuudessa kristittyjä painostetaan, vainotaan ja surmataan monissa Lähi-idän maissa ja useissa muslimimaissa, esimerkiksi Iranissa ja Pakistanissa, vaikka he pysyttelisivät kaukana politiikasta. Jos muslimi kääntyy kristityksi, hänet voidaan surmata.

Melasuon objektiivisuuden puute käy hyvin ilmi hänen väitteestään, että Israel on laiton miehittäjä. Jostain syystä hän ei muista vuotta 1967 edeltänyttä aikaa. Ensin Iso-Britannia petti lupauksensa, suosi arabeja juutalaisten kustannuksella ja antoi Jordanian kaikessa rauhassa miehittää länsirantaa - täysin laittomasti.

Vasta, kun Israel kukisti arabit kuuden päivän sodassa länsimaiden liberaalit heräsivät puhumaan laittomasta miehittäjästä.

Lähde:

Neljä kommenttia Essayahille. Aamulehti 29.11. 2011.

Valaitten joukkohauta keskellä autiomaata yli kilometrin korkeudessa merenpinnasta

Nooan ajan vedenpaisumus jätti eläinten joukkohautoja kaikkialle.



Joel Kontinen

Valaat eivät yleensä päädy kuivaan autiomaahan, joka kaiken lisäksi sijaitsee yli kilometrin korkeudessa merenpinnasta. Mutta niin on käynyt Chilen Atacaman autiomaassa. Paleontologit kaivoivat esiin ainakin 75 hyvin säilynyttä valaan fossiilia. Joukkohauta löytyi, kun alueen halki kulkevaa tietä piti leventää.

Useimmat vainajista ovat kahdeksan metriä pitkiä hetulavalaita. Joukkoon mahtui myös kaskelottija delfiini, jolla oli syöksyhampaat. Atacaman autiomaasta on löydetty myös laiskiaisen sekä kondorikotkaa suuremman merilinnun fossiili.

Tutkijat arvelevat valaitten iäksi ”2-7 miljoonaa vuotta”. Vuosimiljooniin liittyy raskas ideologinen painolasti, joten niihin tulee suhtautua kriittisesti. Iänmääritysmenetelmät eivät mittaa ikää vaan esimerkiksi kalliossa olevien atomien isotooppien suhteita, ja koko ajatus perustuu olettamukseen, että maapallon olot ovat pohjimmiltaan aina olleet samanlaisia – vaikka evoluutioon perustuvan maailmankatsomuksenkaan mukaan näin ei ole ollut.

Smithsonian luonnonhistoriallisen museon (Smithsonian's National Museum of Natural History) kuraattori Nicholas Pyenson arvelee, että hautapaikka on aikoinaan ollut laguuni.

Loogisempi selitys on se, että valaat menehtyivät joko Nooan ajan vedenpaisumuksessa tai sitä seuranneen jääkauden aikana. Raamattu kuvaa vuoden kestänyttä tuhotulvaa, joka mullisti planeettamme pinnanmuodostuksen.

Kaikkialla maapallolla on suuria eläinten joukkohautoja, jotka ovat osoituksia muinaisen maailman tuhonneesta katastrofista.



Lähde:

Vergara, Eva, ja Ian James. 2011. Whale fossil bonanza in desert poses mystery. MSNBC.com (20.11.).

Tuorein apinatarina Aamulehdessä: ”Ihminen on hyvin valehteleva apina”

Uusimmassa apinatarinassa apinalla on keskeinen rooli.




Joel Kontinen

Apinajutut menestyvät ja voivat hyvin, ainakin Aamulehdessä. Viime aikoina paljastuneet valelääkärien tapaukset innoittivat toimittaja Markus Määttästä pohtimaan valheen alkuperää ja yleisyyttä.

Hän valitsi perusdarvinistisen selityksen:

”Valehtelu on geeneissämme. Ilman valehtelua ja harhauttamisen taitoa ihminen ei olisi koskaan kohonnut Maa-planeetan valtiaaksi. Antropologi Volker Sommerin mukaan valehtelun taito kehittyi luonnonvalinnan tuloksena kun alkuihmisen piti valita joutuuko itse saaliiksi vai muuttuuko saalistajaksi. Tässä pelissä paras työkalu ei ollut keihäs vaan huiputus.”

Valehtelun syntyä ei voida todentaa tieteellisesti, mutta se ei tietenkään estä mielikuvituksen lentoa:

”Samalla ihminen oppi myös huiputtamaan lajitovereitaan. Laumassa kukin yksilö on aina eniten huolissaan omasta itsestään. Yksilö pyrkii järjestämään laumassa parhaat ravintopalat itselleen. Ne, jotka onnistuvat tässä, saavat helpoiten myös perimänsä leviämään.”

Määttänen kertoo, että tämä kertomus perustuu apinoiden tarkkailuun. Apinat osaavat huiputtaa, joten darvinistisen maailmankuvan mukaan myös ihminen kykenee siihen.

Mistä toimittaja tietää, että ”alkuihminen” eli laumoissa? Ei hän tiedäkään, mutta maailmankatsomus ohjaa selitystä. Entä mistä hän tietää, että luonnonvalinta suosii valehtelijoita? Otaksumalla, että ihmisellä ja apinoilla on pitkä yhteinen menneisyys.

Hiljattain kuollut USA:n tiedeakatemian jäsen, kemisti Philip Skell kritikoi tällaista darvinistista tarinointia varsin ankarasti The Scientist –lehdessä:

”Luonnonvalinta tekee ihmisistä itsekeskeisiä ja aggressiivisia – paitsi kun se tekee heistä altruistisia ja rauhantahtoisia. Tai luonnonvalinta tuottaa viriilejä miehiä, jotka levittävät siementään innokkaasti – paitsi kun se suosii miehiä, jotka ovat uskollisia suojelijoita ja elättäjiä. Kun selitys on niin joustava, että se selittää minkä tahansa käyttäytymisen, sitä on vaikea testata kokeellisesti.”

Genesiksen mukaan ihminen luotiin vallitsemaan muuta luomakuntaa. Hänen ei tarvinnut käyttää epärehellisyyttä saavuttaakseen aseman, joka hänelle kuului luonnostaan.

Valehtelu taas kertoo siitä, että emme enää elä täydellisessä maailmassa, vaan synnin turmelemassa maailmassa.


Lähteet:

Määttänen, Markus. 2011. Ihminen on hyvin valehteleva apina. Aamulehti 27.11., B20.

Skell, Philip S. 2005. Why do we invoke Darwin? Evolutionary theory contributes little to experimental biology. The Scientist 19(16):10 (29.8.).

Matemaatikko: Ihminen on ihme

Joel Kontinen


Ihminen on ihme. Vaikka evoluutiota mainostavat populaarilehdet monesti painottavat selkäkipuja ja muita vaivoja osoituksena ihmisen huonosta suunnittelusta, me näytämme siltä, että meidät on suunniteltu erittäin älykkäästi.

Viime vuonna matemaatikko ja magneettikuvauksen asiantuntija Alexander Tsiaras kertoi tutkimustyöstään Yalen yliopistossa. Hän on suunnitellut ohjelmat ja algoritmit, joiden avulla voidaan kuvata syntymättömän lapsen kehitystä äidin kohdussa MRI-tekniikalla.

Tsiaras käytti yllättäviä ilmaisuja:

· "Se sai minut hämmästymään.
· Informaation ihme
· On vaikea olla pitämättä sitä Jumalan työnä.
· Se on mysteeri, se on taikuutta, se on jumaluutta.
· Ihminen ei kykene käsittämään niitä matemaattisia malleja, jotka ohjaavat sitä, miten nämä asiat valmistetaan.
· Vaikka katsonkin tätä matemaatikon silmin - - hämmästyn.
· Miten nämä ohjeet eivät tee virheitä, kun ne rakentavat sen, mistä tulee ihminen? "




3,000 vuotta siiten Israelin kuningas Daavid totesi: “Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.” (Psalmi 139: 14).

Kristinusko, evoluutio, vapaus ja vapaa tahto

Todellinen vapaus kumpuaa kristinuskosta. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Vapaudesta on tullut iskulause, mutta harva uskaltaa tunnustaa, mistä todellinen vapaus kumpuaa. Monissa idän uskonnoissa koko olemassaolomme on harhaa, joten vapaudesta puhumisessa ei niissä ole oikeastaan mitään mieltä. Islamissa Allah taas säätää viime kädessä kaiken, mitä me teemme, joten sieltä on turha etsiä vapautta.

Evolutionistit pohtivat, onko ihmisillä lainkaan vapaata tahtoa, jos kaikki voidaan pelkistää esimerkiksi atomien liikkeiksi. Tällaisessa maailmankatsomuksessa ei ihmisellä myöskään ole todellista moraalista vastuuta, mikä suureksi osaksi selittää darvinistisen evoluution suosion.

Kristinusko on poikkeus. Alusta loppuun Raamattu pitää ihmistä vapaana moraalisena toimijana. Ihminen on vapaa tekemään myös vääriä valintoja.

Aamulehden äskettäinen teologian opetuksesta alkanut keskustelu kertoo siitä, että kristinuskoon vihamielisesti suhtautuvat tiedemiehet haluavat todellisuudessa rajoittaa akateemista vapautta. Näkemys on siinä mielessä absurdi, että länsimaissa syntynyt ja kukoistanut tiede ei olisi ikinä nähnyt päivänvaloa muussa kuin kristinuskon maailmankuvan omaksuneessa kulttuurissa:

”Useat tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että kristilliselle luomisopille ominainen luonnonlain käsite tarjosi länsimaiselle kristilliselle kulttuurille älyllisen ilmapiirin, joka teki modernin luonnontieteen synnyn mahdolliseksi”, professori Tapio Puolimatka kirjoitti äskettäin Aamulehdessä.

Tieteen synty oli looginen seuraus kristillisestä maailmankuvasta:

”Tieteellinen kehitys pysähtyi poikkeuksetta paikoilleen suurissa kulttuureissa, jotka eivät onnistuneet muotoilemaan fysikaalisen lain eli luonnonlain käsitettä, koska niihin ei kuulunut uskoa persoonalliseen, rationaaliseen, ehdottoman tuonpuoleiseen Lainantajaan eli Luojaan. Panteistisen tai animistisen käsityksen mukaan luonto on kietoutunut jatkuvaan ja väistämättömään kiertokulkuun. Antiikin naturalistien kuten epikurolaisten mukaan taas koko todellisuus on peräisin atomien sattumanvaraisista yhdistelmistä,” Puolimatka toteaa.

Ideologisesti darvinistinen evoluutio muistuttaa idän filosofioita, joissa yksilöllä ei ole omakohtaista vastuuta ja jossa luonnon (tai maailmankaikkeuden) ja jumaluuden välillä ei ole eroa (panteismi).

”Tieteellinen tutkimus löysi hedelmällisen kasvualusta vasta kun usko persoonalliseen, rationaalikseen Luojaan tuli älyllisen kulttuurin perustaksi alkaen korkean keskiajan vuosisadoista.”

Raamatun hylkääminen ei ole yhdessäkään kulttuurissa tuonut vapautta.

Ranskan vallankumous ei huipentunut vapauteen tai edes järjen valoon vaan giljotiiniin. Lokakuun vallankumous ei synnyttänyt työläisten paratiisia. Itä-Saksan, kommunistisen Kiinan tai Pohjois-Korean kokeilut eivät myöskään tuoneet vapautta muille kuin johtajille.

Näissä kokeiluissa aivopesu oli sitä paitsi huomattavasti todellisempaa kuin kristinuskossa.

USA:n Apollo-kuuohjelman isä tohtori Wernher von Braun uskoi, että kristinusko tuo todellisen vapauden. Hän lainasi eräässä kirjoituksessaan Johanneksen evankeliumin sanoja ”Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita." (Joh. 8:32).


Lähteet:

Hill, Harold. 1976. From Goo to You by Way of the Zoo. Plainfield, NJ: Logos International.

Puolimatka, Tapio. 2011. Teologia on osa tiedettä! Aamulehti 22.11., B16.

Harvinaisen ytimekästä tekstiä evoluutiosta

Christianity Today lipsui hiljattain Genesiksen kaidalta tieltä.





Joel Kontinen

Keuruun paikallislehdessä oli tänään harvinaisen ytimekästä tekstiä evoluutiosta. Kanttori Heikki Koljonen pohdiskeli Sanan äärellä -palstalla, miksi evankelis-luterilaisessa kirkossa väitellään eutanasiasta ja homoliitoista eli aiheista, joiden pitäisi Raamatun valossa olla selviä jokaiselle kristitylle.

”Uskonto nimeltä evoluutio on vallannut maailman ja suuren osan kristikunnastakin niin, että pidämme luomiskertomusta vain muinaisten paimentolaisten legendana. Ja jos Raamattu alkaa sadulla, ei ole syytä olettaa, että jatkossakaan seuraisi vakavammin otettavaa tekstiä.”

Koljosen argumentointi on hyvin johdonmukaista. Hän sanoo, että jos hän olisi Paholainen, hän pitäisi luomisen kiistämistä ”nerokkaana strategiana johdattaa ihmisiä pois Jumalan pelastavan ja rakastavan Sanan vaikutuspiiristä.”

”Jeesus ja apostolit vetosivat johdonmukaisesti Vanhan testamentin kirjoituksiin mm. luomisesta ja vedenpaisumuksesta. Raamattu viittaa luomiseen yli 300 kertaa. Voidaan tiivistää, että ilman luomisuskoa ei ole kristinuskoa.”

Koljonen toteaa kirjoituksessaan, että Kristus ”on myös luomistapahtuman keskus, Sana, joka oli alussa, ja jonka voimalla kaikki on syntynyt.”

Koljonen ei ole ensimmäinen, joka kutsuu evoluutiota uskonnoksi. Darvinismin omaksunut tieteenfilosofi Michael Ruse tunnusti vuonna 2000: ”Evoluutio on uskonto. Tämä piti paikkansa evoluutiosta alussa ja se pitää edelleenkin paikkansa evoluutiosta.”

Kaikki eivät pitäneet tästä tunnustuksesta, ja sitä on kritikoitu varsin ahkerasti. Darvinistinen evoluutio on selvästikin maailmanselitysmalli, joka pyrkii (mutta ei onnistu) osoittamaan, että täysin naturalistiset prosessit kykenivät synnyttämään elämän sellaisena kuin me sen nyt näemme eli elollisen maailman, joka näyttää älykkäästi suunnitellulta.

Loogisin selitys on se, että elämä on suunniteltu.



Lähteet:

Koljonen, Heikki. 2011. Alussa. Suur-Keuruu 25.11., 8.

Ruse, Michael. 2000. How Evolution Became a Religion Creationists correct?: Darwinians wrongly mix science with morality, politics. National Post (13.5.)

Kriittinen ajattelu sallitaan teologiassa – mutta ei evoluutiossa

Punarinta (Erithacus rubecula) käyttää tehokkaampaa suunnistusteknologiaa kuin mitä ihminen on pystynyt kehittämään. Kuva: Ernst Vikne, Flikr/Wikipedia.


Joel Kontinen


Kriittinen ajattelu kuuluu oleellisesti teologian opintoihin – toisinaan ehkä turhankin oleellisesti. Biologian puolella kriittisyys ei voi läheskään yhtä hyvin. Darvinistisen evoluution puolustajat pitävät huolta siitä, että perusajatusta eli kaikkien elävien olentojen täysin naturalista polveutumista yksisoluisesta alkueläimestä ei vahingossakaan saa epäillä.

Toisin sanoen: vaikka todisteet viittaisivat siihen, että elävät olennot on suunniteltu erittäin nerokkaasti, sitä ei biologiassa saa sanoa ääneen.

”Turmiollinen taikausko”: Tacitus ja aikamme evolutionistit

Tacitus piti kristinuskoa turmiollisena taikauskona. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Kristinuskon viholliset eivät ole mikään uusi ilmiö. Roomalainen historioitsija Tacitus (55- n. 117 jKr.) kuvaili Roomassa vuonna 64 jKr. riehuneen tulipalon syitä teoksessaan Keisarillisen Rooman historia:

”Nero teki syntipukeiksi kansan kristityiksi nimittämät, rikostensa takia vihatut henkilöt, ja rankaisi heitä valikoiduin kidutuksin. Nimitys oli saanut alkunsa Kristuksesta, jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloituttanut Tiberiuksen aikana. Turmiollinen taikausko talttui hetkeksi mutta levisi sitten uudelleen, ei ainoastaan Juudeaan, jossa paha oli saanut alkunsa, vaan jopa Roomaankin. Kaikki inhottava ja hävettävä näet kerääntyy tänne ja viihtyy täällä.”

Kun suomalaiset ateistiprofessorit tyrmäävät kristinuskon, he seuraavat Tacituksen jalanjäljissä ja kritikoivat sitä, mitä he eivät tunne ja minkä luotettavuudesta heillä ei ole minkäänlaista käsitystä.

Lähde:

Tacitus. 2001. Keisarillisen Rooman historia. Latinan kielestä suomentanut, johdannolla ja selvittävällä hakemistolla varustanut Iiro Kajanto. 4. painos. Juva: WSOY.

Evolutionistit: ”Papit pois yliopistosta!”

Yliopistolaitos syntyi keskiajalla, joka skeptikkojen mukaan oli erittäin pimeä. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen


Argumenttien heikkous korreloi monesti emotionaaliseen kielenkäyttöön, etenkin silloin, kun puhutaan perimmäisistä kysymyksistä. Professorit Markku Myllykangas (terveyssosiologia) ja Esko Länsimies (fysiologia) tarjoavat siitä tuoreen esimerkin Aamulehden näkökulmasivulla.

Myllykangas ja Länsimies käyttävät orwellimaista uuskieltä varsin ansiokkaasti, miltei yhtä taitavasti kuin kirjailija Kaari Utrio, joka pari vuotta sitten tarjosi sairaille vanhuksille ystävällisiä unipillereitä.

Samalla he tulevat paljastaneeksi, että heidän tietonsa länsimaisen tieteen historiasta ja älykkäästä suunnittelusta ovat kaukana erinomaisesta:

”Lapsuudessa alkava uskonnollinen aivopesu on tehnyt pahaa jälkeä. Lähes puolet suomalaisista torjuu evoluution ja uskoo luomiskertomuksen. Ensimmäisen Mooseksen kirjan sadut ovat peittämässä tieteen kiistattomat saavutukset harmaaseen saastaan.”

’Tiede’ tarkoittaa uuskielessä evoluutiota, jonka saavutukset ovat todellisuudessa kaikkea muuta kuin kiistattomat. Satuilu on tyypillinen darvinistinen ominaispiirre.

”On käsittämätöntä, että tiedeyliopistot - - edistävät tieteen häpäisyä sekaantumalla teologian opetukseen ja pappien koulutukseen.”

Väite on absurdi. Yliopistolaitos syntyi keskiajalla, joka skeptikkojen mukaan oli erittäin pimeä, mutta ilman roomalaiskatolisen kirkon aloitetta yliopistot olisivat jääneet perustamatta.

”Yliluonnollisuus ei kuulu tieteeseen.”

Tieteen suuret pioneerit olivat Raamattuun uskovia kristittyjä. Esimerkiksi Sir Isaac Newton, jota monet edelleenkin pitävät kaikkien aikojen merkittävimpänä tiedemiehenä, arvosti Raamattua suuresti. Naturalismi tuli tieteeseen vasta paljon myöhemmin.

Myllykangas ja Länsimies kritikoivat etenkin Aalto-yliopiston bioprosessitekniikan professoria Matti Leisolaa, joka on kansainvälisesti tunnustettu entsyymitutkija, ja Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professoria Tapio Puolimatkaa:

”Leisola - - pitää Jumalan olemassaoloa totena. Leisola uskoo myös, että vedenpaisumus Nooan arkkeineen on todellinen historiallinen tapahtuma. Tiedeyliopiston professuurin arvovallalla Leisola on levittänyt evoluutio-opin ja yleensä tieteen vastaista propagandaa.”

Myös Newton piti Genesistä totena. "Tieteen vastainen propaganda" on tyypillistä darvinistista uuskieltä.

”Tapio Puolimatka - - on uskonkiihkossaan vaatinut ID-näkemystä eli tieteelliseksi teoriaksi naamioitua luomiskertomusta evoluutio-opin (”darwinismin”) rinnalle. Erityisen vaarallista Puolimatkan toiminnassa on se, että hän voi asemansa perusteella vaikuttaa tulevien opettajien koulutukseen.”

Uuskielen käyttö ei riitä tekemään väitteistä tosia. Professorit Leisola ja Puolimatka ovat esittäneet näkemyksensä varsin maltillisesti.

ID ei suinkaan ole valepukuinen luomiskertomus. Yhtä hyvin voisimme väittää, että darvinistinen evoluutio on tieteen kaapuun sonnustautunut ateistien suosima maailmankatsomuksellinen näkemys elämän kehityksestä emmekä silti liioittelisi läheskään niin paljon kuin Myllykangas ja Länsimies.

Myllykangas ja Länsimies lainaavat Kari Enqvistiä, joka aitoon dawkinsimaiseen tapaan pitää uskoa viruksen aiheuttamana oireyhtymänä: ”Se on eräänlainen mielen tauti. Ja vakava sellainen, miljoonat ihmiset tartuttanut pandemia.”

Luonnehdinta tuo mieleen edesmenneen itänaapurimme järjestelmän, jossa kaikki toisinajattelijat todettiin mielisairaiksi. Isä Aurinkoinen ja hänen hengenheimolaisensa sen sijaan pitivät lännen taantumuksellisen hapatuksen loitolla.

”Taikausko ja sen harhaoppiset levittäjät on karkotettava tiedeyhteisöstä. Järjen valoa ei saa päästää sammumaan.”

Tieteellä on dogminsa (darvinistinen evoluutio), josta ei saa poiketa. Naturalismi tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki oleva syntyi tyhjästä ilman mitään syytä. Tällaista näkemystä voisi ehkä luonnehtia magiaksi.

Myllykangas ja Länsimies kertovat, mistä heidän kenkänsä puristavat:

”Itä-Suomen yliopisto on ollut olemassa vajaat kaksi vuotta. Nyt siellä on meneillään jo toinen irtisanomisaalto. Se koskee muun muuassa terveystieteitä, joista ylpeillään yliopiston ’keihäänkärkinä’. Mutta irtisanomiset eivät koske teologian osastoa.”

Lähde:

Myllykangas, Markku ja Esko Länsimies. 2011. Papit ulos yliopistosta! Aamulehti 20.11., B16.

Etlan toimitusjohtaja: "Eurodarwinismi ei sovi sivistyneeseen maailmaan"

Charles Darwinin perintö elää kielenkäytössä. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Charles Darwinin perintö elää edelleenkin kielenkäytössä, vaikka tieteessä darvinismi on jo pitkään ollut romahduksen partaalla.

Darvinistinen evoluutio ei kykene selittämään elämän monimuotoisuutta. Uusdarvinistiset mekanismit ( luonnonvalinta ja mutaatiot) eivät ole pystyneet kehittämään yksisoluisesta ”alkueläimestä” kaikkia nykyisiä lajeja.

Ideologiana darvinismi on oikeuttanut esimerkiksi syrjintää, kansanmurhia ja kouluammuskeluja.

Äskettäin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman varoitti pitämästä euroaluetta darvinistisena järjestelmänä, jossa ”isot maat jyräävät pienet maan tasalle.”

”Hedelmistään puu tunnetaan”, Jeesus sanoi.

Darvinismin hedelmät pilaantuivat jo ennen meidän päiviämme.

Lähde:

Niemeläinen, Johannes. 2011. "Eurodarwinismi ei sovi sivistyneeseen maailmaan." Taloussanomat (18.11.).

Richard Dawkins ei ole ateisti?

Aamulehden evoluutiokeskustelu tuotti yllättäviä kommentteja esimerkiksi siitä, kuka on ateisti. Richard Dawkins ei taida mahtua ehdotettuun määritelmään. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Aamulehden evoluutiokeskustelu tuotti yllättäviä kannanottoja. Ajatustenvaihto on tosin jo ajat sitten rappeutunut juupas-eipäs kinasteluksi.

Eräs tuntemattomaksi jäänyt kirjoittaja katsoi tehtäväkseen määritellä ateismin uudelleen tavalla, joka sulkee esimerkiksi Richard Dawkinsin ja Jerry Coynen määritelmän ulkopuolelle:

”On toki olemassa ihmisiä, jotka käyvät jumalan kimppuun suurella kiihkolla, mutta näitä tuskin voi kutsua ateisteiksi, vaikka he itsensä sellaiseksi haluaisivatkin määritellä. Kyseessä on enemmänkin yksilö, joka on suuttunut jumalalleen, syystä tai toisesta.”

Kirjoittajan ajatukset viittaavat siihen, että hän itse on evoluutioon uskova kunnon ateisti. Mutta hän ei pidä siitä, että teistit määrittelevät ateismin:

”En oikein ymmärrä kirjoittajan tarvetta määritellä ateismia ja evoluutiota joksikin, mitä ne eivät ole. Ateismi on termi, joka tarkoittaa jumaluskon puuttumista. Se ei ole aatesuuntaus, johon sisältyy oletuksia maailmankatsomuksellisista näkemyksistä.”

On ehkä hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi Suomen kielen perussanakirja (3. painos, Helsinki: Painatuskeskus, 1995) määrittelee ateismin näin: ”Jumalan t. jumalien olemassaolon kieltävä käsitys, jumalankieltäminen”.

Todellisuudessa ateisti joutuu kiistämään Jumalan olemassaolon. Jos tämä ei ole maailmankatsomuksellinen näkemys, niin mikä sitten olisi?

Lähde:

Evoluutio tarkoittaa kehittymistä. Aamulehti 15.11. 2011.

Skeptikko: Missä Jumala oli, kun katastrofit kohtasivat USA:ta?

Michael Shermer ei ymmärrä, miksi dollarin setelissä pitää olla Jumalan nimi. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Miksi pahoja asioita tapahtuu? Missä Jumala oli 11. syyskuuta vuonna 2001, kun terroristit iskivät World Trade Centeriin? Skeptikko Michael Shermer käyttää näitä ikivanhojen kysymysten muunnelmia argumenttina USA:n päättäjiä vastaan.

USA:n edustajainhuone päätti viime viikolla äänin 396–9 säilyttää kansallismoton In God We Trust (Jumalaan me luotamme) sekä seteleissä että hallituksen rakennuksissa.

Siitä ei ateistiksi tunnustautuva Shermer pitänyt, vaan hän rupesi opettamaan Jumalaa, mitä Hänen tulisi tehdä.

Pahan ongelmaa ei voi ymmärtää erillään siitä, mitä alussa tapahtui. Genesis kertoo meille syntiinlankeemuksesta – tragediasta, joka toi kärsimyksen ja kuoleman maailmaan.

Vaikka Shermer käyttääkin viattomien lasten kärsimyksiä argumenttina Jumalaa vastaan, kukaan Aadamin sukuun syntynyt ihminen ei ole täysin viaton.

Mutta niin kuin Shermerkin tietää, maailmankaikkeuden Luoja on valmistanut ratkaisun ihmisen moraaliseen ahdinkoon. Kaksi vuosituhatta sitten Golgatalle pystytettiin risti, jolla Hän kärsi enemmän kuin kukaan ihminen on koskaan kärsinyt - Aadamin jälkeläisten vuoksi.

Lähde:

Shermer, Michael. 2011. What’s God got to do with it? Skepticblog. (15.11.)

Uusi käänne Aamulehden evoluutiokeskustelussa: punkkariprofessori haastaa Richard Dawkinsin

Eläintieteilijä, professori ja punkkari Greg Graffin ei pidä uusateistien agendasta. Kuva Richard Acosta, Wikipedia.



Joel Kontinen

Aamulehden evoluutiokeskustelu sai yllättävän käänteen. Sosiologian opiskelija Toni Ahvenainen pohtii kehitysoppia professori Greg Graffinin ajatusten pohjalta. Graffin tunnetaan myös Bad Religion –punkkaribändin solistina.

Suurin osa Ahvenaisen (ja siis Graffinin) ajatuksista on päteviä kannanottoja, jotka osoittavat, että darvinismin äänekkäät puolustajat ovat tehneet lempiteoriastaan kaiken selittävän dogmin, jota ei missään tapauksessa saa epäillä.

”Varhaiset evoluutioteoriaa kehittäneet biologit tutkivat luontoa kristillisen maailmankuvan ohjaamina ja uskoivat vakaasti, että Jumala teki luonnosta tarkoituksenmukaisen,” Ahvenainen kirjoittaa.

Väite on ainakin osittain harhaanjohtava. Toisin kuin yleensä uskotaan, Charles Darwin ei keksinyt evoluutiota. Esimerkiksi hänen isoisänsä Erasmus Darwin jo leikki kehitysajatuksella, mutta tältä puuttui mekanismi (luonnonvalinta), jota olisi voinut käyttää selittääkseen lajien muutokset.

Todellisuudessa monet evoluution kehittäjät vastustivat kristinuskoa (tai ainakin kirkkoa), ja halusivat selityksen, joka tekisi Luojasta tarpeettoman.

”Moderni biologia on korvannut suunnittelija-Jumalan luonnonvalinnan rautaisella voimalla, mutta se ei ole onnistunut irrottautumaan perusasetelmasta, jossa luontoa hallitsee viisas järjestys.”

Tämä on absurdista, koska suunnittelun puute johtaa todellisessa elämässä kaaokseen ja epäjärjestykseen.

Ahvenaisen mukaan myös evoluutiota popularisoivassa kirjallisuudessa ”ihaillaan usein luonnon älykkäitä ratkaisuja”. Tämä pitää paikkansa. Valitettavasti persoonatonta luontoa pidetään nerokkaiden ratkaisujen kehittelijänä, kun kaikki selitetään naturalistisesti.

”Ateistinen ajattelu ei tarjoa perustaa rakentavalle maailmankatsomukselle, sillä se perustuu negaatiolle.” Tämä on miltei suora lainaus C. S. Lewisin oppi-isältä G. K. Chestertonilta, joka lausui sen satakunta vuotta sitten. Se pitää edelleenkin paikkansa.

”Ateistisessa ajattelussa vaikuttaa pohjimmiltaan kristillisestä kulttuurista peräisin oleva tarve kapinoida Jumalaa vastaan.”

Moni muukin on huomannut tämän. Olemattoman vastustaminen ei ainakaan kerro loogisuudesta.

Ahvenainen ja Graffin kritikoivat etenkin Richard Dawkinsin ristiretkeä uskontoa vastaan: ”Darwinin alun perin lajien muuntelua selittävästä teoriasta on tullut dogmaattinen totuus, jonka sisään maailmaa yritetään ahtaa.”

Näinhän se on. Ateismilta putoaisi pohja, jos sen kannattajat joutuisivat myöntämään, että darvinistinen evoluutio ei selitä lajien monimuotoisuutta. Ei se selitäkään, joten ainoa, mitä jää jäljelle, on dogmaattisuus.

Lähde:

Ahvenainen, Toni. 2011. Punkkari vs. kehitysoppi. Aamulehti 13.11., B14.

Evolutionisti: ”Korruptio on normaalia”

Jos ihminen uskoo polveutuvansa eläimestä, hänellä ei ole objektiivista moraalista perustaa - tai niin hän luulee.


Joel Kontinen

Evoluution perspektiivistä katsottuna korkea moraali on irrationaalista, tiedetoimittaja Laura Spinney päättelee tuoreessa New Scientistissa. Spinney tarkastelee kirjoituksessaan psykologien näkemyksiä korruptiosta ja toisten pettämisestä.

New Scientist on siinä mielessä oikeassa, että jos ihminen uskoo polveutuvansa eläimestä, hänellä ei ole objektiivista moraalista perustaa. Hän ei katso olevansa vastuussa kenellekään tekemisistään. Ei siis ole ihme, jos korruptio rehottaa sekä siellä että myös täällä.

Kristinusko tarjoaa täysin erilaisen näkemyksen ihmisen vastuusta. Me olemme viime kädessä vastuussa Jumalalle siitä, mitä me sanomme ja teemme. Elämme syntiinlankeemuksen turmelemassa maailmassa, mutta evankeliumi muuttaa meitä niin, että me voimme vastustaa korruptioon taipuvaista luontoamme ja – niin kuin Jeesus sanoi vuorisaarnassaan – olla valona ja suolana maailmassa.

Lähde:

Spinney, Laura. 2011. The underhand ape: Why corruption is normal. New Scientist 2837: 42-45.

Uusi tutkimus: Kanalintu ylitti Atlantin lautalla

Hoatsin on sademetsässä viihtyvä eteläamerikkalainen kanalintu. Kuva: Cláudio Dias Timm, Creative Commons (CC BY-SA 2.0).




Joel Kontinen

Darvinistisen evoluution ongelmat eivät ole viime aikoina vähentyneet. Uusia ilmaantuu kaiken aikaa. Yksi tuoreimmista koskee Hoatsinin (Opisthocomus hoazin) pitkää merimatkaa.

Tätä sademetsässä viihtyvää kanalintua kutsutaan myös haisukäeksi, haisulinnuksi ja töyhtökanaksi.

Viime kuussa joukko saksalaisia, brasilialaisia ja ranskalaisia tutkijoita julkaisi Naturwissenschaften –lehdessä raportin hoatsinin alkuperästä. He vertasivat Brasiliassa löydettyjä hoatsinin luita Namibiasta löydettyihin 17 miljoonan vuoden ikäisiksi arvioituihin luihin ja päätyivät siihen, että linnun esivanhempien on täytynyt elää Afrikassa ennen Atlantin ylitystä.

Atlantin ylitys olisi tuottanut ongelmia hoatsinille. Muiden kanalintujen tavoin hoatsinkaan ei ole pitkänmatkan lentäjä, eikä se olisi voinut ylittää yli tuhat kilometriä leveää valtamerta.

Science Dailyn mukaan tutkijat eivät usko, että hoatsinin esi-isät olisivat kyenneet lentämään mantereelta toiselle, vaikka ne olisivatkin olleet hiukan parempia lentäjiä:

“Afrikka ja Etelä-Amerikka olivat aikoinaan osa Gondwanaksi kutsuttua supermannerta, mutta se oli hajonnut jo paljon yli 20 miljoonaa vuotta sitten, ja Atlantti erotti mantereet toisistaan. Hoatsinin on siis täytynyt jossain vaiheessa ylittää valtameri päästäkseen mantereelta toiselle.”

Tutkijat arvelevat, että lentämisen asemesta hoatsin löysi tiensä Atlantin toiselle puolelle aaltojen kuljettamilla kasvien muodostamilla lautoilla. Jokin aika sitten evolutionistit ehdottivat, että myös Afrikan apinat matkustivat Etelä-Amerikkaan meriteitse.

Tämä skenaario oli periaatteessa mahdollinen Nooan ajan vedenpaisumuksen jälkeen, jolloin puidenkappaleista ja kasvien muodostamista lautoista oli tuskin pulaa. Mutta kuvitteelliset vuosimiljoonat eivät sovi tähän selitysmalliin.


Lähde:

Across the Atlantic On Flotsam: New Fossil Findings Shed Light On the Origins of the Mysterious Bird Hoatzin. Science Daily (4.10.2011).

Uusi darvinistinen selitys kielen alkuperästä: apinanpoikaset keksivät sen heiluttamalla käsivarsiaan

Tuoreessa darvinistisessa apinatarinassa pääosaa näyttelee apina. Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen

Kielen alkuperä on suuri mysteeri darvinistille, joka ei suostu uskomaan muihin kuin materiaalisiin selityksiin kaiken alkuperästä. Tuorein selitys koskee kielen alkuperää.

Max Planck Instituten tutkija Katja Liebal kollegoineen tutki isojen apinoiden (simpanssit, bonobot, gorillat, orangit) poikasten kommunikointia ja julkaisi tuloksensa American Journal of Primatology –tiedelehdessä.

Apinanpoikaset oppivat melko nuorina käyttämään käsivarsiaan signaaleina lajitovereilleen. Liebalin tutkimusryhmä pani merkille, että ainoastaan ihminen ja isot apinat oppivat nuorina käyttämään käsiään viestinnässä.

Tästä on lyhyt darvinistinen hyppäys kielen alkuperään. Älyllinen hyppäys onkin jo huomattavasti pidempi.

Darvinistiset selitykset voivat olla kiehtovia, mutta on varsin uskallettua kutsua niitä tieteeksi. Nytkin moni epäilee sitä, voidaanko apinatutkimusta soveltaa kielen kehitykseen. Loppujen lopuksi kaikki eläimet viestivät lajitovereilleen. Eri lajien edustajat eivät tosin aina ymmärrä toisen lajin viestintää. Kotikissa esimerkiksi liikuttaa häntäänsä täysin eri tarkoituksessa kuin koira.

Genesiksen mukaan Aadam osasi puhua jo alusta lähtien.

Lähde:

Schultz, Nora. 2011. Baby apes' arm waving hints at origins of language. New Scientist (10.11.).

Arkkipiispan Genesis ei ole Jeesuksen Genesis

Linnean Societyn julkaisema kuva Ernst Haeckelistä, jonka kirjoituksista suomalaiset oppivat evoluutiosta. Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen

Aamulehden toimittaja kysyi arkkipiispa Kari Mäkiseltä tämän näkemystä luomisen ja evoluution välisestä debatista. ”Isolta osalta tämä keskustelu käytiin mielestäni Suomessakin läpi noin sata vuotta sitten”, arkkipiispa sanoi.

Kiinnostava väite. Sata vuotta sitten suomalaiset kuulivat darvinistisesta evoluutiosta Ernst Haeckeliltä, joka tunnetaan sikiökuvien väärennöksistä ja mielikuvitusolennoista, joilla hän todisteli maailmankatsomustaan.

”Raamatun alkukertomus on kuvaamistavaltaan myyttinen, eikä sen tehtäväkään ole sama kuin tieteen”, arkkipiispaa sanoo, ”Tiede avaa meille tietoa siitä, miten tämä kaikki on syntynyt. Raamattu vastaa kysymykseen, miksi tämä on syntynyt.”

Vanhan testamentin ja heprean kielen asiantuntijat ovat täysin eri mieltä Mäkisen kanssa Genesiksestä. He pitävät sitä historiana.

Myös Jeesus ja Uuden testamentin kirjoittajat uskoivat Genesiksen olevan historiaa. Meidän on siis valittava, uskommeko arkkipiispaa vai Jeesusta, joka Raamatun mukaan on kaiken Luoja.

Lähde:

Mörttinen, Martti. 2011. Usko, tieto ja nöyryys. Kirkko: Arkkipiispan mielestä evoluution ja kreationismin suhde selvitettiin jo sata vuotta sitten. Aamulehti 10.11., B20.

Palestiina, UNESCO ja vuoden 1938 kristalliyö

Münchenin synagogan katto kärsi natsien ilkivallasta kristalliyönä. Kuva Wikipediasta.





Joel Kontinen

Auringon alla ei ole mitään uutta. Juutalaisia on historian kuluessa syytetty miltei kaikesta mahdollisesta, esimerkiksi 1350-luvun tuhoisasta mustasta surmasta. Monesti motiivina oli antisemitismin lisäksi kateus.

Länsimaiden lehdistö ja Suomen ja monen muun valtion päättäjät eivät ilmeisesti ole oppineet pogromeista ja toisen maailmansodan holokaustista. Nyt vuoden 1938 kristalliyön muistopäivän lähestyessä (9.11.) vasemmalle kallellaan olevat johtajat palkitsevat palestiinalaiset UNESCO:n jäsenyydellä.

Palestiinalaiset eivät ole luopuneet päämäärästään eli Israelin tuhoamisesta. Gazasta on tullut varsinainen raketinlaukaisuvyöhyke. Hamas iskee juutalaisten kimppuun huomattavasti järeimmillä aseilla kuin natsit, jotka marraskuun alussa vuonna 1938 tuhosivat satoja synagogia ja juutalaisten omistamia kauppoja kaikkialla Saksassa ja Itävallassa.

Teistinen evoluutio ei vakuuta skeptikkoa

Skeptikko ei kaipaa Jumalaa tähän skenaarioon. Piirros: José-Manuel Benito Álvarez, Wikipedia.





Joel Kontinen

Notre Damen yliopiston filosofian emeritusprofessori Alvin Plantinga ei ole skeptikkojen suosiossa, koska hän on monesti kritikoinut uusateistien ”neljää ratsumiestä ” eli Richard Dawkinsia, Daniel Dennettia, Sam Harrisia ja Christopher Hitchensiä.

Vaikka Plantinga onkin menestyksellisesti puolustanut teististä maailmankuvaa, hänen strategiassaan on epäloogisuutta, jonka skeptikot ovat huomanneet. Professori Plantinga uskoo Jumalan käyttäneen evoluutiota luomisessa.

Hän on sanonut, että uskonto (etenkin kristinusko) ja naturalistinen käsitys tieteestä (eli lähinnä evoluutio) ovat sopusoinnussa keskenään.

Tim Callahan tarkasteli Plantingan näkemyksiä kriittisesti amerikkalaisten skeptikkojen uutiskirjeessä e-Skeptic menneellä viikolla. Callahanin on vaikea uskoa, että Raamatun Jumala (tai muukaan luoja) voisi käyttää darvinistista menetelmää. Fossiilit kertovat hänen mielestään joukkotuhoista ja kuolemasta. Elämä on oletettujen vuosimiljoonien kuluessa ollut lukuisia kertoja liki täyden tuhon partaalla.

Genesis kertoo maailmasta, joka oli alun perin täydellinen. Callahan on oikeassa siinä, että Plantinga on epäjohdonmukainen. Teistinen luominen ja ateistinen evoluutio eivät sovi yhteen.

Raamattu puhuu kaikkivaltiaasta Jumalasta, joka teki silmänräpäyksessä ihmeitä niin Vanhan kuin Uudenkin testamentin aikana. Hänen ei tarvinnut odottaa vuosimiljardeja ennen kuin Hän sai luotua ihmisen omaksi kuvakseen. Hän teki sen kuudentena luomispäivänä. Se ei kestänyt kuin murto-osan siitä ajasta, joka darvinistisen evoluution mukaan kului ihmisen ilmaantumiseen.


Lähde:

Callahan, Tim. 2011. Where the Substance Really Isn’t. e-Skeptic (2.11.)

Suunnittelua luonnossa

Eroosio voi kaivertaa kanjoneja, mutta harva uskoo, että se pystyy kaivertamaan presidenttejä. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Skeptikot väittävät monesti, että luonnossa havaittava suunnittelu on illuusio. Richard Dawkins esimerkiksi sanoo: “Tarkoituksen illuusio on niin voimakas, että jopa biologit käyttävät hyvää suunnittelua työhypoteesinaan.”

Harva uskoo, että eroosio olisi voinut kaivertaa USA:n presidenttien hahmot Mount Rushmoren rinteeseen. He eivät kuitenkaan välttämättä suhtaudu yhtä loogisesti suunnitteluun, joka on kaikin puolin huomattavasti ilmeisempää ja älykkäämpää: ihmisen solu käyttää nanoteknologiaa kommunikoidessaan ympäristönsä ja muiden solujen kanssa.

Moni torjuu suunnittelun ensisijaisesti ideologisista syistä.

Apostoli Paavali kirjoitti Rooman kristityille: “Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua.” (Room. 1:19-20).

Lähde:

Dawkins, Richard. 1995. River Out of Eden. London: Phoenic.

Miksi Genesis on tärkeä?

Jeesus piti Aadamia ja Eevaa historiallisina henkilöinä.



Joel Kontinen

Mooseksen Ensimmäinen kirja eli Genesis on Raamatun ymmärtämisen avain. Sen yksitoista ensimmäistä lukua kertovat:

· Maailmankaikkeuden alkuperästä
· Ihmisen alkuperästä
· Ihmisen olemuksesta
· Synnin, kuoleman ja kärsimyksen alkuperästä
· Jumalan hyvyydestä ja uskollisuudesta
· Synnin kauhistuttavuudesta (syntiinlankeemus, vedenpaisumus, kieltensekoitus)
· Avioliiton raamatullisesta mallista (yksi mies, yksi nainen)

Lisäksi:
· Genesis on evankeliumin ja sovituksen ymmärtämisen avain
· Genesis on historiaa.
· Johdonmukainen kristillinen maailmankuva edellyttää uskoa Genesikseen.
· Emme voi puolustaa kristinuskoa tai edes julistaa evankeliumia loogisesti, ellemme pidä Genesistä historiallisesti totena.

Teologit ovat kehitelleet monia selityksiä (esimerkiksi aukkoteoria, päivä-aikakausiteoria, teistinen evoluutio) yrittäessään sovittaa yhteen Genesiksen luomispäivät ja geologian vuosimiljoonat.

Teorioiden ongelmia:
· Onko Jumala todella sanonut?
· Kuka on meidän perimmäinen auktoriteettimme?
· Iänmääritysmenetelmät perustuvat olettamuksiin, joiden paikkansapitävyyttä ei voida testata.
· Timanttien hiili-14, dinosaurusten pehmeät kudokset, komeetat
· Vanhassa testamentissa päivä + numero tarkoittaa kirjaimellista vuorokautta.

”Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä hän lepäsi.” (2. Moos. 20:11).

Jumala ei Raamatussa sano yhtä ja tarkoita toista. Hän ei tarvitse luomiseen miljardeja vuosia. Uudessa testamentissa Jeesus teki vedestä hetkessä viiniä ja herätti Lasaruksen silmänräpäyksessä kuolleista. Hän on Kaikkivaltias.

Jeesus piti Genesistä historiana.
· ”Ettekö ole lukeneet..?”
· ”Luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi’. ” (Mark. 10:6)
· "Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, eivät he suostu uskomaan, vaikka joku kuolleista nousisi ylös." (Luuk.16:31)
· "Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista asioista, kuinka sitten voisitte uskoa, jos puhun teille taivaallisista?" (Joh. 3:12).
· ”Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.” (Room. 1:19-20)

Evoluution hyväksyminen tekee silppua Raamatusta ja antaa väärän kuvan Jumalasta.

Nämä ajatukset perustuvat puheeseen, jonka pidin Tampereen kristillisessä yhteisössä sunnuntaina 30.10.

Parantumisihme: Viisi aivoinfarktia kärsinyt nainen parantui hetkessä

Joel Kontinen

Skeptikon on vaikea selittää, miksi joskus tapahtuu parantumisihmeitä, joita ei voida selittää lääketieteellisesti. Niissä toimii ulottuvuus, jota heidän mielestään ei ole edes olemassa.

Kirjoitin aiemmin Delia Knoxin ja Alannan tapauksista.

Ne eivät suinkaan olleet ainoita ihmeitä, joita viime aikoina on tapahtunut.

Tuorein tapaus on niin ikään USA:sta. Vanhahkolle amerikkalaisnaiselle ehdotettiin jo hoitokotia, mutta hänen sisarensa ei suostunut siihen vaan toi vaikeasti vammautuneen, liki puhekyvyttömän naisen jumalanpalvelukseen, jossa Bay of the Holy Spiritin herätyskokouksista tunnettu englantilainen evankelista Nathan Morris puhui.

Pyörätuolille ei enää ollut käyttöä, kun nainen lähti kävelemään (ja välillä hypähtelemäänkin):



Nathan Morris kävi Tampereella elokuun lopussa. Tuolloin Nokia Mission tilaisuudessa parantui nainen, joka oli pitkään sairastanut MS-tautia.

Astrobiologi Charles Cockell: ”Ensimmäinen elämää kuhiseva planeetta löydetään vielä meidän elinaikanamme”

Moni evolutionisti uskoo avaruusolioihin. Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen

Astrobiologia on sikäli erikoinen tieteenala, että se tutkii ilmiötä, jota ei välttämättä ole edes olemassa – nimittäin ulkoavaruuden elämää.

Moni astrobiologi uskoo vakaasti darvinistiseen evoluutioon, ja hänen uskonsa myös vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä hän odottaa löytävänsä.

Edinburghin yliopiston astrobiologian professori Charles Cockell uskoo, että Maan kaltaisia asuinkelpoisia planeettoja on ”todella paljon”.

Vaikka eksoplaneettoja eli aurinkokunnan ulkopuolisia planeettoja on löydetty viitisensataa, yksikään niistä ei muistuta maapalloa. Monesti jättimäiset kaasuplaneetat miltei hipaisevat aurinkoaan eivätkä jätä tilaa Maan kokoisille planeetoille, tai sitten pienehköt planeetat kiertävät niin tiiviinä rykelminä, ettei elämä ole edes teoriassa mahdollista.

Kodin vertaista paikkaa ei ole löytynyt mistään avaruudesta.

Evolutionisti uskoo, että koska elämä on (hänen mukaansa) syntynyt sattumalta Maassa, sen pitäisi syntyä myös muualla. Mutta jos elämä ei voi syntyä spontaanisti elottomasta täällä, ei se voi syntyä muuallakaan, ellei sitä synnytetä.

Genesiksen ensimmäiset sanat – alussa Jumala loi – ovat paras selitys sille, miksi me asutamme elinkelpoista planeettaa.


Lähde:

Vanhalakka, Vesa. 2011. ”Haluan löytää kuolemaa tekevän elävän planeetan.” Aamulehti 30.10. Asiat, 12-13.