Skientismin kritiikkiä Aamulehdessä

Tieteisusko ei hyväksy tällaista skenaariota. Michelangelon Aatamin luominen. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Kari Salminen kritikoi skeptikoksi tunnustautuvan Kari Enqvistin materialistisia näkemyksiä tuoreessa kolumnissaan.

”Kännykät ja kuulennot, käsitys aineen olemuksesta ja vaikkapa sähkö, ovat asioita, joissa sisäisellä ilmoituksella, syvillä vakaumuksilla tai abstraktilla filosofoinnilla ei ole osaa eikä arpaa,” kosmologi Enqvist väittää.

Salmisen mukaan Enqvistin väite ”heijastaa fundamentalistista maailmankuvaa, jossa uskonnon paikan on ottanut luonnontiede.”

Ihmisillä on piintynyt taipumus palvoa jotain. Tiedeuskovaisilla palvonta kohdistuu tieteeseen tai pikemminkin sen naturalistisiin tulkintoihin.

Enqvistin käsitys ei ole kaukana siitä, mitä Apostoli Paavali kritikoi 2000 vuotta sitten kirjoittaessaan Rooman seurakunnalle ihmisistä, jotka ovat ”vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa” (Room. 1:25).

Salmisen mukaan ”Enqvistin tapa julistaa totuutta, kaikenlaisia uskonoppeja, harhaluuloja ja maallikkoviisauksia vastaan muistuttaa saarnamiehen retoriikkaa.”

Hän pitää Enqvistin vakuuttelua siitä, ettei tiede muka voi todistaa qwerty-näppäinten olemattomuutta, lähinnä hupaisena. Enqvist tuskin tarkoittaa sitä, mitä hän sanoo. Hän tarkoittaa, ettei tiede kykene todistamaan sitä, ettei Jumala ole olemassa.

Toisin kuin Enqvist väittää, Jumala on edelleenkin varteenotettava selitys kaiken olemassaololle. "Alussa Jumala loi taivaan ja maan", lausuivat Apollo 8:n astronautit joulutervehdyksessään maapallon asukkaille vuonna 1968 kiertäessään kuuta.

Enqvistin teeseissä on myös yksityiskohtia, joita Salminen ei ehtinyt lyhyessä kolumnissaan käsitellä mutta jotka kannattaa mainita:

1) Kuulentojen käyttö tieteisuskon tukena on varsinainen kummajainen. Ei ole mikään valtionsalaisuus, että USA:n Apollo-ohjelman arkkitehti tohtori Wernher von Braun oli tunnustava kristitty, joka uskoi Raamatun luomisnäkemykseen ja vastusti naturalistista maailmanselitysmallia.

2) Qwerty-näppäimet niin kuin kaikki muutkin tietokoneen osat puhuvat selvää kieltä suunnittelusta, joka ainakin osittain on älykästä. Näppäimet eivät ole tulos miljoonien vuosien yrityksestä ja erehdyksestä vaan joku on ne oikeasti suunnitellut.

Lähde:

Salminen, Kari. 2009. Qwerty on olemassa. Aamulehti 30.11., B14.

Tuore kirja kertoo kristinuskon mullistavasta vaikutuksesta lähetyskentillä

Jeesuksen Kristuksen perustama uskonto muuttaa niin yksilöitä kuin yhteiskunnan rakenteitakin. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Kristinusko voi muuttaa niin yksilöitä kuin yhteiskunnan rakenteita. Lähetystyön historian tutkija tohtori Dana L. Robert kertoo kirjassaan Christian Mission: How Christianity Became A World Religion (Wiley-Blackwell, 2009), miten naislähetystyöntekijät edistivät naisten hyvinvointia ja saivat aikaan yhteiskunnallisia uudistuksia Aasian ja Afrikan kylissä.

Tohtori Robert kertoo, että nämä rohkeat pioneerit

- perustivat tuhansia orpokoteja ja kouluja
- lääkitsivät naisia kulttuureissa, joissa mieslääkärit eivät suostuneet hoitamaan naisia
- taistelivat naisten oikeuksien puolesta
- vastustivat prostituutiota sekä nuorten tyttöjen naittamista vanhemmille miehille
- protestoivat leskien surmaamista vastaan Intiassa
- kampanjoivat jalkojen typistämistä vastaan Kiinassa
- vastustivat naisten ympärileikkausta Afrikassa
- yrittivät estää kunniamurhia Lähi-idässä

Tällaisen radikalismin ei pitäisi hämmästyttää meitä. Uuden testamentin mukaan kristinusko on mullistava uskonto. Apostoli Paavali kirjoitti Korintin seurakunnalle: ”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut” (2. Kor. 5:17).

Tämä radikaali sanoma sai lähetystyöntekijät myös puuttumaan yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

Kirja olisi tarpeellista luettavaa myös niille vapaa-ajattelijoille, jotka valittavat päiväkotien rukouksista ja Italian koulujen krusifikseista.

Ja myös Richard Dawkinsin maailmankuva voisi hiukkasen avartua, jos hän tohtisi tarttua tohtori Robertin teokseen.

Lähde:

Carpenter, Joel. 2009. Bridging the Local and the Global. ChristianHistory.net. http://www.christianitytoday.com/ch/booksandresources/reviews/bridgingthelocalandtheglobal.html

Hyviä syitä epäillä Darwinia

Charles Darwin näytti tällaiselta 150 vuotta sitten. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Tällä viikolla tuli kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun
Charles Darwinin Lajien synty julkaistiin, mutta yllättävän monet suhtautuvat edelleenkin skeptisesti hänen näkemyksiinsä ja niiden kykyyn selittää todellisuutta.

Darvinismin yhteiskunnallisia vaikutuksia tutkinut Discovery Instituten tohtori John West mainitsi äskettäin hyviä syitä siihen, miksi voimme epäillä Darwinia.

Syyt eivät ole ensisijaisesti uskonnollisia. Hän toteaa ID The Futuren podcastissa, että tieteelliset todisteet eivät tue Darwinin väitteitä.

Tiedemiehet suhtautuvat yhä skeptisemmin elämänpuuhypoteesiin ja siihen, että luonnonvalinta ja satunnaiset muutokset eli mutaatiot voisivat luoda uusia lajeja.

Meillä on myös syytä epäillä Charles Darwinin evoluutioteoriaa sen seurausten vuoksi. Se riistää ihmiseltä hänen arvonsa. Darvinismin mukaan meillä ei ole sen enempää arvoa kuin simpanssilla, sialla tai rotalla.

Ei siis ole ihme. että Darwin ei juurikaan ole suosituin historian henkilö, josta olemme kuulleet. Toisaalta hänen näkemyksensä ovat miltei elinehto niille, joiden maailmanselitysmalli perustuu satunnaisten prosessien kaikkivoipaisuuteen.


Lähde:

West, John. 2009. Doubting Darwin on His Anniversary. ID The Future podcast. Voit kuunnella sen tästä.

Uusi Galapagos-filmi haastaa Charles Darwinin näkemykset

Joel Kontinen



Uuden Darwin-filmin traileri:






Galapagossaarilla kuvattu dokumentti The Mysterious Islands haastaa Charles Darwinin ajattelun evoluution pyhiinvaelluspaikalla.

The Mysterious Islands on Vision Forumin tuottama 90 minuutin pituinen elokuva, jossa kuljetaan Charles Darwinin jalanjäljissä Galapagossaarilla.

Upeissa maisemissa kuvatussa dokumentissa kuullaan myös luomiseen uskovien tiedemiesten näkemyksiä Darwinista, jonka juhlavuotena sekulaarit tiedejulkaisut ovat suitsuttaneet hänelle ylistystä harva se viikko.

Dokumentissa käy ilmi, että Darwin teki monia virheellisiä päätelmiä Galapagossaarten eläimistä, sijoitti ne vääriin luokkiin ja yliarvioi luonnonvalinnan mahdollisuudet.

Filmillä Institute for Creation Researchin (ICR) johtaja, geologian tohtori John Morris vertaa evoluutiota ja kristinuskoa. Ne ovat kuin toistensa vastakohtia. Ristin teologiassa Jeesus Kristus, kaiken Luoja, kuoli niiden puolesta, jotka olivat Häntä huomattavasti heikompia.

Aiemmin tänä vuonna ilmestynyttä Creation Ministries Internationalin Darwin-filmiä The Voyage That Shook The World esitetään parhaillaan monessa maassa. Elokuvassa kuullaan myös kotimaisia Darwin-skeptikkoja Matti Leisolaa ja Tapio Puolimatkaa.

Lähde:

'The Mysterious Islands': New Galapagos Film Challenges Evolution on 'Ground Zero' of Darwinism. http://www.earnedmedia.org/vfm0908.htm

Manhattanin julistus: amerikkalaiskristityt puolustavat perinteisiä arvoja

Kristilliset arvot ja symbolit ovat uhattuina myös Euroopassa. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Kristityt, jotka ovat eläneet todeksi uskonsa, ovat puolustaneet sorrettuja ja tukeneet yhteiskunnan rakenteita, etenkin perinteistä käsitystä avioliitosta ja perheestä. Näin Manhattan Declaration.org selostaa amerikkalaisten kristittyjen yhteiskristillisen hankkeen perimmäistä ajatusta. Evankelisten lisäksi mukana on myös katolilaisia ja ortodoksikristittyjä.

Julistus laadittiin 20. 10., ja se julkaistiin 20.11. Sen on tähän mennessä allekirjoittanut 111 536 henkilöä. He sitoutuvat puolustamaan perinteisiä kristillisiä arvoja.

Manhattanin julistus nostaa esiin kolme ydinaluetta: 1) ihmiselämän loukkaamattomuus, 2) avioliitto miehen ja naisen välisenä liittona sekä 3) omantunnonvapaus ja uskonnonvapaus.

Julistuksen laatijat kokevat, että presidentti Barack Obaman hallinnon politiikka uhkaa perinteisiä arvoja suosiessaan abortteja ja homoseksuaalien oikeuksia ja pyrkiessään hiljentämään kristittyjen omantunnon ääntä.



Lähteet:

The Manhattan Declaration. http://www.manhattandeclaration.org/

Winfield, Paige. 2009. Leaders Issue 'A Call of Christian Conscience'. Christianity Today. (20.11.). http://www.christianitytoday.com/ct/2009/novemberweb-only/146-52.0.html

Charles Darwin ja rasismi

Charles Darwinin mukaan eurooppalaiset olivat kehittynein ihmisrotu. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Tietokirjailija, biologi Pertti Ranta, joka hiljattain käänsi Charles Darwinin Lajien synnyn nykysuomeksi, kirjoittaa evoluution oppi-isästä laajasti Aamulehdessä.

Ranta pyrkii esittelemään Darwinin monipuolisena tiedemiehenä ja ajattelijana eikä aina anna tosiseikkojen estää ajatustensa laukkaa, varsinkaan silloin, kun hän käsittelee rasismia. Rannan sanoin: ”Darwinin mielestä kaikki ihmiset kuuluivat yhteen ja samaan lajiin.”

Darwinin oma teksti antaa toisenlaisen käsityksen hänen näkemyksestään. Jo Lajien synnyn alkuperäinen nimi kertonee jotain: On the Origin of Species by Means of Natural Selection, or the Preservation of Favoured Races in the Struggle for Life.

Teoksessaan Descent of Man and Selection in Relation to Sex (1871) Darwin vihjaa, että evoluutio suosii nimenomaan valkoista "rotua". Hän ennusti, että tulevaisuudessa ”ihmiskunnan sivistyneet rodut aivan varmasti hävittävät ja syrjäyttävät villit rodut kaikkialta maailmasta. Samalla ihmismäiset apinat … epäilemättä hävitetään. Ihmisen ja hänen lähimpien sukulaistensa välinen juopa on tuolloin leveämpi kuin neekerin tai australialaisen ja gorillan [välinen ero] nykyisin, koska se - kuten saatamme toivoa - erottaa kaukasialaistakin sivistyneemmän ihmisen apinoista, jotka ovat alhaisia kuin paviaani.”

Charles Darwinin ajatukset heijastuivat myös Hunterin Civic Biology –kirjaan, jota John Scopes käytti vuonna 1925 opettaessaan biologiaa ennen Daytonin kuuluisaa apinaoikeudenkäyntiä. Siinä sanotaan, että nykyisin ihmisrotuja on viisi, joista kaikkein kehittynein on kaukasialainen rotu, jota Euroopan ja Amerikan valkoiset sivistyneet kansat edustavat.

Ranta on aiemmin väittänyt, ettei yksikään ammattibiologi saati tutkija ole epäillyt evoluutioteoriaa enää sataan vuoteen. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa, ellei hän tarkoita evoluutiolla jotain vallan muuta kuin mitä sillä darvinistisessa merkityksessä tarkoitetaan.

Darvinistisen evoluution mukaan kaikki elämä on lähtöisin samasta yksisoluisesta olennosta. Darwin vaikeni tästä Lajien synnyssä, koska hän pelkäsi, että sen ajan tiedeyhteisö hylkäisi hänen näkemyksensä, mutta myöhemmin hän spekuloi pienestä lämpimästä lammikosta, jossa elämä on saattanut syntyä.

Darvinismia epäilevistä biologeista ja muista tiedemiehistä ei juurikaan ole pulaa. Vasta hiljattain joukko luonnontieteen tohtoreita luennoi Darwin Was Wrong –konferenssissa. Tietokirjailija Ranta tosin peittää tälläisen kritiikin retoriikalla puhuessaan ”id-uskovaisten liikkeestä”.

Taidan arvata, minkäuskoisten liikkeeseen hän itse kuuluu.




Lähteet:

Darwin, Charles, 1871. (julkaistu uudelleen 1981) The Descent of Man and Selection in Relation to Sex. Princeton: Princeton University Press.

Excerpts from Hunter's Civic Biology (1914). http://www.law.umkc.edu/faculty/projects/ftrials/scopes/hunt196.htm

Ranta, Pertti. 2009. Ei pelkästään yhden kirjan mies. Aamulehti 23.11., A2.

”Roska-RNA:ta” ei ole olemassakaan

RNA:n kemiallinen rakenne. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Roska-RNA:ta ei ole olemassakaan, kerrotaan Pittsburgin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Apulaisprofessori Bino John kollegoineen julkaisi tutkimuksen Journal of Virology –lehdessä.

RNA:lla eli ribonukleiinihapolla on tärkeä tehtävä solun sisäisessä tiedonsiirrossa.

Tutkijat panivat merkille, että niinkin lyhyt kuin 15 nukleotidin pätkä RNA:ta osallistuu elimistön biologisiin prosesseihin. Ennen sitä pidettiin roskana.

John ja kollegat kutsuvat näitä pikkuriikkisiä RNA:n pätkiä us-RNA:ksi (unusually small RNA eli epätavallisen pieni RNA). He löysivät ne tutkiessaan herpes-virusta.

Tohtori John arvelee, että us-RNA:n avulla voidaan diagnosoida tauteja ja kohdentaa uusia lääkkeitä.

Darvinistinen ajattelu eli näkemys, että olemme täynnä eläimellisen menneisyytemme jäänteitä eli surkastumia, jotka nyt ovat tarpeettomia, esti pitkään lääketieteen kehitystä. Vasta viime vuosina tutkijat ovat alkaneet vapautua evoluution pakkopaidasta.

Seuraukset ovat olleet varsin myönteisiä.


Lähde:

ScienceDaily Science News. No Such Thing As 'Junk RNA,' Say Researchers. 18.10. 2009.
http://www.sciencedaily.com/releases/2009/10/091013105809.htm

Evoluutiota tämäkin: surkastumat ovat käymässä vähiin

Surkastumat: vuonna 1890 – 180, nykyisin 0. Apinatarinat ovat entistä epäuskottavampia. Kuva: Wikipedia.




Joel Kontinen

Darwin Was Wrong –konferenssissa biologian tohtori Robert Carter mainitsi, että vuonna 1890 darvinistiseen evoluutioon uskovat tiedemiehet ”tiesivät”, että ihmisessä on 180 surkastumaa eli ”toimintansa lopettanutta elintä” muistona eläimellisestä menneisyydestämme. Nykyisin jo tiedetään, että meissä ei ole surkastumia.

Kymmenisen vuotta sitten ilmestyneessä Koulun biologia –sarjan toisen lukiokurssin kirjassa sanottiin:

”Ihmisen umpilisäke on surkastunut elin. Se ei enää toimi selluloosan hajottamistehtävissä kuten kasveja syövillä eläimillä. Ihmisen häntänikamat, karvapeitteen osat, terävät kulmahampaat ja korvanliikuttajalihakset ovat myös selviä todisteita siitä, että eläinten rakenne on muuttunut ja yhteisestä kantamuodosta kehitys on johtanut eri suuntiin.” (s. 70)

Kirjan tiedot eivät enää pidä paikkaansa. Vuonna 2007 Duken yliopiston tutkijat huomasivat, että umpilisäke varastoi hyvänlaatuisia bakteereja, joita tarvitaan ruoansulatuselimissä.

Ajatus surkastumista ei perustu tutkittuun tietoon vaan darvinistien a priori -näkemykseen, jonka mukaan kaikki oliot ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta.

Tällaista kutsutaan myös darvinistiseksi satuiluksi.

Aukkojen evoluutiota on muutenkin tilkitty viime aikoina. Myös ”roska-DNA” ja jopa ”roska-RNA” ovat osoittautuneet yllättävän tarpeellisiksi.

Jo kolme vuosituhatta sitten Israelin kuningas Daavid sanoi: ”Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti” (Ps. 139:14).

Lähteet:

Associated Press. 2007. Appendix May Produce Good Bacteria, Researchers Think. (5. 10.).

Bergman, Jerry ja George Howe. 1993. “Vestigial Organs” Are Fully Functional. Kansas City: Creation Research Society, x.

Carter, Robert. 2009. Darwin Was Wrong about the Complexity of Life. Luento Darwin Was Wrong – konferenssissa 14.11.

Tast, Johan & al. 1998. Koulun biologia. Lukio 2: Perinnöllisyys ja evoluutio. Helsinki: Otava.

Charles Darwin innoitti Kiinan vallankumouksellisia

Charles Darwinin ajatukset innoittivat puhemies Maoa. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Nature jatkaa Darwinin juhlavuotta kertomalla, miten tämän ajatukset juurtuivat Kiinaan 1800-luvun lopussa. Yan Fu-niminen laivastoinsinööri opiskeli Englannissa 1877-79 ja toi kotimaahansa Charles Darwinin ja Thomas Huxleyn ajatuksia.

Bucknellin yliopiston Kiinan tutkimuksen professori James Pusey kartoittaa darvinismin rantautumista Kiinaan. Hän painottaa, että Yan Fu ymmärsi Darwinin keskeiset ajatukset jokseenkin väärin. Niinpä luonnonvalinnasta (natural selection) tuli luonnollinen eliminointi (natural elimination) ja evoluutiosta tuli jinhua lun eli progressiivisen muutoksen teoria.

Länsivallat käyttivät tuolloin Darwinin ajatuksia oikeuttaakseen imperialismin. Viktoriaanisen herrasmiehen kirjoitukset innoittivat heitä sortamaan heikompia.

Japania ja Euroopan suurvaltoja vastaan kamppailevassa Kiinassa evoluutio ymmärrettiin muutoksena.

Darwinin, Leninin ja Marxin innoittamat vallankumoukselliset kävivät sotien ja levottomuuksien heikentämän keisarikunnan kimppuun uskoessaan, että vahvemmat kukistaisivat lopulta heikommat.

Professori Pusey valittelee, että kiinalaiset omaksuivat eurooppalaisilta sen käsityksen, että toiset rodut olivat parempia kuin toiset.

Rasistinen näkemys juontaa suoraan Darwinin teoksesta Descent of Man and Selection in Relation to Sex (1871), jossa hän ennusti, että tulevaisuudessa ”ihmiskunnan sivistyneet rodut aivan varmasti hävittävät ja syrjäyttävät villit rodut kaikkialta maailmasta.”

Rasismi kuuluu toisin sanoen oleellisesti darvinismin pakettiin.

Kiinalaisten mukaan länsivallat pettivät heidät Versailles'n rauhassa (1919) antamalla Saksan hallitsemat alueet Japanille. Marxismilla maustetut Darwinin ajatukset tulivat heidän avukseen. He saattoivat nyt luottaa ainoastaan voimaan.

”Hedelmistään puu tunnetaan”, sanoi Jeesus (Matt. 12:33). Kulttuurivallankumous ja muut kokeilut muistuttavat meitä siitä, että myös Kiinassa darvinismin hedelmät olivat kelvottomia.


Lähde:

Pusey, James. 2009. Global Darwin: Revolutionary road. Nature 462:7270, 162-163.

Kiista Hobiteista jatkuu - varsin kiivaana

Hobitit pääsivät taas otsikoihin.




Joel Kontinen


”Hobitti varmistumassa uudeksi ihmislajiksi” ilmoittaa Vesa Vanhalakka Aamulehdessä. Raportoidessaan William Jungersin ja Karen Baabin tutkimuksesta, jossa he vertasivat LB1:nä tunnetun H. Floresiensin fossiilin sääriluita ja pääkalloa H. sapiensin sekä esimerkiksi H. erectuksen ja apinoiden luihin, Vanhalakka tiesi kertoa, että Floresin ihminen on eriytynyt omaksi lajikseen joko H. erectuksesta tai H. habiliksesta.

Hobitti eli H. floresiensis on Indonesiaan kuuluvalta Floresin saarelta vuonna 2003 löytynyt metrin mittaisen ja varsin pieniaivoisen ihmisen fossiili. Vanhalakan mukaan Hobitti on ”ihmismäinen, kahdella jalalla pystykävelevä olento.”

Isossa-Britanniassa ilmestyvän The Independ –lehden tiedetoimittaja Steve Connor ei ollut läheskään yhtä vakuuttunut uudesta tutkimuksesta kuin Vanhalakka. Jo otsikko kertonee jotain hänen näkemyksestään: ”It's a new species. No it isn't. Yes it is. No it isn't. Yes it is...”

Suomeksi sanottuna: antropologit eivät vieläkään oikein tiedä, mitä ajatella Hobiteista. Toiset ovat eri mieltä kuin toiset.

Jungers ja Baab ovat New Yorkissa sijaitsevan Stony Brook University Medical Centerin antropologeja. Toisin kuin monet muut tutkijat, heidän mukaansa Hobitit eivät voineet kärsiä mikrokefaliasta eli pienipäisyydestä. Analysoituaan H. floresiensin pään ja raajojen kokoa tilastollisesti, he päätyivät siihen, että Hobitti ei muistuta nykyisin mikrokefaliasta kärsiviä ihmisiä.

Vanhalakka ei muistanut kertoa, että vaikka LB1:n pääkallo onkin pieni eli noin 400 kuutiosenttiä, sen pääkopan rakenne ei ainakaan muistuta apinan päätä. Hobitti on toisin sanoen ihminen eikä ihmismäinen.

Näyttänee siltä, että tiedeyhteisössä keskustelu Hobiteista jatkuu Vesa Vanhalakan julistuksesta huolimatta.



Lähteet:

Connor, Steve. 2009. It's a new species. No it isn't. Yes it is. No it isn't. Yes it is... The Independent (19.11.). http://www.independent.co.uk/news/science/its-a-new-species-no-it-isnt-yes-it-is-no-it-isnt-yes-it-is-1823216.html


Vanhalakka, Vesa. 2009. Hobitti varmistumassa uudeksi ihmislajiksi. Aamulehti 20.11., A15.

Moneron ja muita mielikuvitusolentoja evoluution todisteina

Ernst Haeckel keksi Moneron-nimisen mielikuvitusolennon, jonka piti olla elollisen ja elottoman välimuoto. Kuva Haeckelin teoksen Natürliche Schöpfungsgeschichte (1868) ruotsinnoksesta.




Joel Kontinen

Tieteelliset todisteet eivät koskaan ole riittäneet evoluution kannattajille, vaan he ovat aina välillä käyttäneet mielikuvitusta apunaan. Räikein esimerkki lienee Ernst Haeckelin väärennetyt sikiökuvat, jotka ovat edelleenkin suosiossa. Suomessa niitä on näkynyt esimerkiksi lukion biologian kirjoissa. Hiljattain Richard Dawkins käytti niitä todisteena evoluutiosta.

Viime viikonlopun Darwin Was Wrong –konferenssissa meribiologi Robert Carter luennoi evoluution virheellisistä oletuksista. Charles Darwinista alkaen evolutionistit ovat pitäneet elämää huomattavasti yksinkertaisempana kuin mitä se todellisuudessa on.

Darwin otaksui, että elämä on saattanut syntyä pienessä lämpimässä lammessa. Hän ei tiennyt mitään solun mutkikkaasta rakenteesta.

Tohtori Carter mainitsi myös Ernst Haeckelin, joka käytti kaikkia mahdollisia keinoja levittääkseen evoluution ilosanomaa.

Saksalainen biologi ja anatomian professori Ernst Haeckel keksi Moneronin, elollisen ja elävän välimuodon, jolle hän antoi nimen Protomyxa aurantiaca.

Darwinin bulldoggina tunnettu Thomas Huxley sanoi löytäneensä Haeckelin kuvaileman olennon Pohjois-Atlantilta. Huxley antoi sille tieteelliseltä kalskahtavan nimen Bathybius haeckelii. Löytö osoittautui myöhemmin kipsiksi.

Moneronin jälkeen tuli Nebraskan ihminen. Sitten oli vuorossa Piltdownin ihminen, ja 1990-luvulla kuulimme Archaeoraptorista.

Ovatko evolutionistit oppineet mitään vanhoista virheistään?

Tuskin kovinkaan paljon. Vasta viime toukokuussa kuulimme Idasta, jota aluksi mainostettiin esi-äidiksemme.


Lähteet:

Carter, Robert. 2009. Darwin Was Wrong about the Complexity of Life. Luento Darwin Was Wrong – konferenssissa 14.11.

Grigg, Russell. 1996. Ernst Haeckel: Evangelist for evolution and apostle of deceit. Creation 18(2):33–36. http://creation.com/ernst-haeckel-evangelist-for-evolution-and-apostle-of-deceit

Geneetikko John Sanford: Ihmiskunta rappeutuu pikavauhtia

Charles Darwin oletti, että luonnonvalinta tekee ihmisistä yhä elinvoimaisempia. Kuva Wikipediasta.





Joel Kontinen


Meidän sukupolvellamme on keskimäärin 100-200 mutaatiota enemmän kuin vanhemmillamme, ja heillä on niitä saman verran enemmän kuin heidän vanhemmillaan. Tämä johtuu siitä, että joka kerta, kun DNA:ta välittyy sukupolvelta toiselle, siihen ilmestyy lisää mutaatioita.

Mutaatiot ovat enimmäkseen vahingollisia. Ne ovat geneettisiä kirjoitusvirheitä, mutta darvinismin mukaan ne ovat yksi evoluution kivijaloista, ja niiden pitäisi miljoonien vuosien saatossa parantaa lajin elinkelpoisuutta.

Tämä kivijalka rapistuu kuitenkin melko nopeasti. Kehitys kulkee väärään suuntaan.

Cornellin yliopiston professori John Sanford luennoi aiheesta hiljattain Darwin Was Wrong -konferenssissa. Geneetikko Sanford kertoi, että darvinistit ovat aliarvioineet vahingollisten mutaatioiden määrää, koska he eivät ole laskeneet ”roska-DNA:n” muutoksia. Näin ollen heiltä on jäänyt huomioimatta 90 prosenttia mutaatioista.

Professori Sanford ei ole ainoa, joka sanoo ihmisten rappeutuvan. Myös Nature News vahvisti hiljattain hänen havaintonsa. Tulos kävi ilmi, kun tutkijat sekvensoivat Y-kromosomia.

Tästä voitaneen päätellä, että mitä enemmän aikaa kuluu, sitä pahemmin ihmiskunta rappeutuu. Evoluutio kulkee siis täysin väärään suuntaan. Vuosimiljoonat merkitsisivät sukupuuttoa.

Myös lääkäri Pekka Reinikainen ja biokemisti Pauli Ojala ovat ehdottaneet, että näemme evoluution sijasta devoluutiota eli kehityksen asemesta rappeutumista.

Lähteet:

Dolgin, Elie. 2009. Human mutation rate revealed. Nature News (27.8.). http://www.nature.com/news/2009/090827/full/news.2009.864.html

Sanford, John. 2009. Darwin Was Wrong about Natural Selection. Luento Darwin Was Wrong konferenssissa (14.11.)

Kun Charles Darwin erehtyi geologiasta

Joel Kontinen

Geologian tohtori Steven Austin kertoo Charles Darwinin kohtalokkaasta erehdyksestä:




Vuonna 1834 H.M.S Beagle ankkuroi Argentiinan rannikolle. Jossain vaiheessa laivalla maailmaa kiertänyt Charles Darwin kiipesi jyrkänteelle ja katseli Santa Cruz –jokea, joka kiemurteli liki kymmenen kilometrin levyisessä laaksossa. Hän näki laakson ja valtavia siirtolohkareita ja oletti näkevänsä niissä todisteita vuosimiljoonien mullistavasta työstä.

Darwin oli lukenut laivalla Charles Lyellin Principles of Geology- kirjaa. Lyell (1797-1875) oli lakimies, joka keksi uniformitarianismiksi kutsutun geologisen suunnan. Sen mukaan menneisyyttä tulee tulkita yksinomaan nykyisten prosessien mukaisesti.

Tuolloin 25-vuotias Charles Darwin päätteli, että joki oli hitaasti kaivertanut valtavan laakson.

Geologian tohtori Steven Austin luennoi Darwinin virheellisestä tulkinnasta Darwin Was Wrong –konferenssissa 13. 11.

Austin, joka on esimerkiksi tutkinut helmivenefossiileja Grand Canyonissa, kävi Darwinin jalanjäljissä Argentiinassa ja huomasi, ettei tämä millään voinut olla oikeassa.

Santa Cruz -joki puhuu selvästi katastrofismin puolesta. Jokilaakso on kymmenen kertaa niin leveä kuin itse joki. Vain valtavat vesi- tai jäämassat ovat voineet muodostaa niin massiivisen laakson ja kuljettaa sinne kivenjärkäleitä kymmenien, jopa satojen kilometrien päästä.

Austin pohtii, miksi Charles Darwin erehtyi niin perusteellisesti Patagoniassa:

1. Ennakkokäsitykset sokaisivat Darwinin.
2. Hän luki väärää kirjaa eli Charles Lyellin Principles of Geology -teosta.
3. Hän kehitteli virheellistä metodologiaa.

Darwin siis erehtyi perusteellisesti geologiasta. Tämä kohtalokas virhe eli oletus, että nykyiset prosessit ovat synnyttäneet jokilaakson miljoonien vuosien aikana, lienee saanut hänet soveltamaan samanlaista ajatusmallia biologiaan.

Lähteet:

Austin, Steven A. 2009. Darwin’s First Wrong Turn. Acts & Facts 38:2, 26-27 (helmikuu 2009)

Austin, Steven A. 2009. Darwin Was Wrong about Geology. Luento Darwin Was Wrong –konferenssissa (13.11.)

Tuleeko maailmanloppu vuonna 2012?

Muinaisten mayojen kalenterin sanotaan ennustavan maailmanlopun talvipäivänseisaukseksi v. 2012. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

"Maailmanloppu on tulossa. Muinaisten sumerilaisten löytämä planeetta Nibiru törmää Maahan 21.12. 2012 ja tekee lopun sivilisaatiostamme." Näin meille kerrotaan monessa blogissa. Mutta kuinka uskottava tällainen ennustus on?

Hollywood on ainakin osannut muuttaa ennustuksen rahoiksi. Tänään ensi-iltansa saava Roland Emmerichin ohjaama filmi 2012 perustuu mayojen muinaisen kalenterin otaksuttuun päättymiseen.

Kalenterin sanotaan päättyvän 21.12. 2012.

Hetkinen. Meidän kalenterimme päättyy 31.12., mutta se ei välttämättä merkitse maailmanloppua.

Maailmanloppuskenaarioon liittyy toinenkin ongelma: Toisin kuin salaliittoteorioissa kerrotaan, Niburu-nimistä planeettaa ei ole olemassa.

Zecharia Sitchin –niminen tieteiskirjailija väitti löytäneensä muinaisia sumerilaisia käsikirjoituksia, joissa kerrotaan tällaisen planeetan löytämisestä, mutta yksikään arkeologi ei ole vahvistanut löytöä.

Niburu voitaneen yhdistää babylonialaisten jumalaan Mardukiin, mutta taivaankappale se ei ole.

2012 kohu on saanut vaikutteita sekä new age –ideologiasta että evoluution innoittamasta uskosta siihen, että ulkoavaruudessa on älykästä elämää. Nancy Lieder –niminen meedio väitti olleensa yhteydessä Zeta Reticulia kiertävän planeetan asukkaisiin, jotka varoittivat häntä toukokuussa 2003 Maahan törmäävästä planeetasta.

Kun toukokuu 2003 tuli ja meni ilman luvattua törmäystä, katastrofi siirrettiin vuoteen 2012 ja yhdistettiin mayojen kalenterin ja maapallon magneettisten napojen kuvitteelliseen kääntymiseen.

Katastrofit ja maailmanloppu ovat ennenkin osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi tehdä rahaa.

G.K. Chesterton kirjoitti aikoinaan, että materialismin omaksuneet ihmiset uskovat herkästi kaiken. Jos ihminen hylkää Raamatun ilmoituksen, hän saattaa pian alkaa uskoa ufoihin, parapsykologiaan, horoskooppeihin ja esimerkiksi mayojen kalenteriin.

Lähteet:

Neuhaus, Richard John. 2005. RJN 12.31.05 One more word... First Things (31. 12.). http://www.firstthings.com/onthesquare/2005/12/rjn-123005-one-more-word.


Nibiru and Doomsday 2012: Questions and Answers. http://astrobiology.nasa.gov/ask-an-astrobiologist/intro/nibiru-and-doomsday-2012-questions-and-answers

2012: Beginning of the End or Why the World Won't End? NASA. http://www.nasa.gov/topics/earth/features/2012.html

”18 miljoonaa vuotta” vanhasta salamanterin fossiilista löydetty pehmeitä kudoksia

”18 miljoonaa vuotta” vanhasta salamanterista löytyi pehmeitä kudoksia. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Kun eläin kuolee, sen pehmeät kudokset tuhoutuvat varsin nopeasti. Dublinin University Collegen tutkijat sanovat kuitenkin löytäneensä 18 miljoonan vuoden ikäiseksi arvioidusta salamanterin fossiilista lihaskudoksia.

Geologi Maria McNamara ja kollegat julkaisivat löytönsä Proceedings of the Royal Society B –lehdessä. Tutkijat analysoivat Etelä-Espanjasta löytyneen fossiilin huolellisesti varmistaakseen, että heidän sensaatiomainen löytönsä ei johtuisi kontaminaatiosta.

Vuonna 1997 Pohjois-Carolinan valtionyliopiston paleontologi Mary Schweitzer löysi verisolujen jäänteitä ja pehmeitä kudoksia T. rexin luusta.

Evolutionistit eivät tuolloin juurikaan uskoneet löydön aitouteen, mutta myöhemmin Schweitzer ryhmineen löysi 68 miljoonan vuoden ikäiseksi oletetusta Tyrannosauruksesta jäänteitä hemoglobiinista ja kollageenista.

Aiemmin tänä vuonna Schweitzer ryhmineen eristi kollageenia ja pehmeitä kudoksia 80 miljoonan vuoden ikäiseksi oletetusta Hadrosauruksesta.

Uusi löytö tekee uskon vuosimiljooniin entistä vaikeammaksi.

Lähteet:

Ancient muscle tissue extracted from 18 million year old fossil. Physorg. com. (5.11.)
http://www.physorg.com/news176660912.html


Wieland, Carl. 2009.
Best ever find of soft tissue (muscle and blood) in a fossil. (11.11.) Creation Ministries Internationalin kommentti löydöstä.

Kun ateistisen paratiisin muurit murtuivat

Berliinin muuri vuonna 1986. Kuva Wikipediasta.





Joel Kontinen

Berliinin muuri sortui 9. marraskuuta 1989. Vuonna 1961 rakennetun muurin ainoa tarkoitus oli estää itäberliiniläisiä tovereita pakenemasta trabanttien ja muun edistyksen keskeltä taantumukselliseen länteen.

Orwellilainen kielenkäyttö ei ollut vierasta DDR:n johdolle, joka käytti muurista nimeä antifasistinen suojavalli (saks. antifaschistischer Schutzwall).

DDR:n piti olla ateistinen paratiisi, jossa lapset eivät käyneet rippikoulua eikä joulua virallisesti vietetty. Vapaa-ajattelijoiden ei tarvinnut valitella päiväkotien rukouksista eikä koulujen krusifikseista.

Stasi piti huolta siitä, ettei big brotheriä tai iltapäivälehtiä tarvittu, koska tovereiden kaikki tekemiset kirjattiin joka tapauksessa tarkasti muistiin ja arkistoitiin.

Koulussa marxilaista historiankäsitystä ja darvinistista evoluutiota opetettiin lopullisina totuuksina.

Antifasistinen suojavalli ei kuitenkaan estänyt itäsaksalaisia yrittämästä länteen. Viitisen tuhatta saksalaista pääsi pakenemaan Länsi-Berliiniin, mutta rajavartijat ampuivat vähintään toista sataa maanmiestään ja -naistaan. Uhrien tarkka lukumäärä jäänee selvittämättä; arviot vaihtelevat 125:stä 262:een.

Kaikki eivät viihtyneet ateistisessa paratiisissa.


Lähde:

Rogalla, Thomas. 2006. Hildebrandt: Historiker arbeiten im PDS-Auftrag. Mauermuseum zählt mehr, nicht weniger Mauertote. Berliner Zeitung. (9.11.)

Vesa Vanhalakka: E. coli – bakteerin muutokset todistavat evoluution

Hiirenloukku on pelkistetty esimerkki palauttamattomasta monimutkaisuudesta. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka kirjoitti hiljattain Richard Lenskin Escherichia coli –bakteerikokeista. 21 vuoden työn jälkeen professori Lenskillä ja kollegoilla on tiedot 40 000 bakteerisukupolvesta.

Mitä on tapahtunut?

”Bakteerit ovat kasvaneet kokoa kun ne ovat oppineet käyttämään glukoosia tehokkaammin ravinnonlähteenä,” Vanhalakka kirjoittaa.

Vanhalakan mukaan mutaatiot ovat tehneet bakteereista elinkelpoisempia: ”Yksi linja on oppinut hyödyntämään glukoosin lisäksi myös ravintoliuoksen sitraattia.” Hän sanoo tämän falsifioivan älykkään suunnittelun (ID) palauttamattoman monimutkaisuuden -periaatteen.

Palauttamaton monimutkaisuus (engl. irreducible complexity, IC) tuli tunnetuksi Lehighin yliopiston biokemian professorin Michael Behen kirjasta Darwin’s Black Box (1996). Behe käyttää hiirenloukkua pelkistettynä esimerkkinä tästä käsitteestä. Hiirenloukku ei toimi, jos yksikin sen pääosista puuttuu.

Darvinistit ovat kritikoineet Beheä yllättävän ankarasti ja koettaneet kehitellä naturalistisia selityksiä siitä, miten esimerkiksi hiirenloukun kaltaisen, joskin paljon mutkikkaamman biologisen systeemin, voisi koota pala palalta.

Selitykset eivät ole olleet kovinkaan vakuuttavia.

Michael Behe kommentoi Lenskin tuoreita bakteerikokeita: ”Näemme vähäisiä muutoksia, etupäässä vahingollisia, emmekä mitään uusia mutkikkaita systeemejä.”

Hän myös suhtautuu kriittisesti Lenskin tapaan luokitella mutaatio hyödylliseksi. Vaikka mutaatiot voivatkin saada E. colin kasvamaan suuremmaksi, bakteeri on silti menettänyt geneettistä informaatiota.

”Jos evoluutio toimii näin tehokkaasti 21 vuodessa, mitä kaikkea luonnonvalinta voikaan saada aikaan miljardien vuosien kuluessa?” Vanhalakka kysyy.

Jos E. coli menettää yhä lisää geneettistä informaatiota, siitä tulee huonompi E. coli. Esimerkiksi sudet ja sekarotuiset koirat ovat huomattavasti terveempiä kuin pitkälle jalostetut villakoirat ja chihuahuat, joissa on vähemmän geneettistä informaatiota.

40 000:n sukupolven jälkeen E. colit ovat siis hieman suurempia E. coleja. Jos laskemme H. sapiesin sukupolven mitaksi raamatulliset 40 vuotta, huomaamme, että Lenskin koe vastaa 1,6 miljoonaa vuotta ihmisen evoluutiota.

Jos ihmiset ovat nyt keskimäärin hieman pidempiä kuin 1, 6 miljoonaa vuotta sitten ja pystyvät nykyisin esimerkiksi juomaan maitoa saamatta siitä ripulia, voisimme ehkä tulkita tällaiset muutokset todisteiksi luonnonvalinnasta.

Mutta luonnonvalinta ei ole evoluution synonyymi. Luonnonvalinta voi selittää vaikkapa sen, miksi pitkäkarvaiset koirat menestyvät Pohjolassa ja lyhytkarvaiset päiväntasaajalla, mutta se ei selitä, mistä koirat saivat alkunsa.

Lenskin bakteerikokeet eivät toisin sanoen tue sitä, että mutaatiot lisäisivät geneettistä informaatiota eivätkä siten tue darvinistista evoluutiota.

Lähteet:

Behe, Michael. J. 1996. Darwin’s Black Box: The Biochemical Challenge to Evolution. New York: The Free Press.

___________. 2009. New work by Richard Lenski. Uncommon Descent .

Barrick, Jeffrey E., Dong Su Yu, Sung Ho Yoon, Haeyoung Jeong, Tae Kwang Oh, Dominique Schneider, Richard E. Lenski & Jihyun F. Kim. 2009. Genome evolution and adaptation in a long-term experiment with Escherichia coli. Nature 461, 1243-1247. (29.9.)

Vanhalakka, Vesa. 2009. Evoluutiota jo yli 40 000 sukupolvea. Aamulehti 4.11., B22.

Carl Sagan: Vain yksin kosmos

Carl Sagan täyttäisi nyt 75 vuotta. Kuva: NASA.




Joel Kontinen

Skeptikot muistelevat Carl Sagania ensi viikolla, jolloin tulee kuluneeksi 75 vuotta hänen syntymästään. Vuonna 1996 kuollut tähtitieteilijä ja kirjailija Carl Sagan ei tunnustanut yliluonnollisen olemassaoloa. Hänelle riitti kosmos.

Sagan painotti monesti, ettei maapallossa, "kalpeansinisessä pisteessä", ole mitään erikoista. Saganin mukaan ihminen voi avaruuden suunnattomuudessa luottaa vain itseensä. Mitään ulkopuolista apua ei hänen mielestään edes ole olemassa.

”Kosmos on kaikki mitä on, tai mitä koskaan on ollut tai tulee olemaan,” oli Saganin uskontunnustus.

Humanistit esiintyvät mielellään suvaitsevina, mutta heillä on varsin suppea käsitys siitä, mikä on oikea tapa uskoa. He ovat laatineet kolme manifestia, jotka voitaneen luokitella uskontunnustuksiksi. He kieltävän yliluonnollisen olemassaolon ja hyväksyvät vain naturalistisia selityksiä.

Fred Edwords luonnehtii humanistien maailmankuvaa seuraavasti: ”Ihmiset eivät ole täysin ainutlaatuisia eivätkä minkään kehityssuunnitelman tulos - - Ihmiset ovat nykyhetken tulos pitkästä sarjasta evolutionistisia muutoksia, joskaan eivät ainoa tai lopullinen tulos – - tässä prosessissa ei näytä olevan mitään lopullista alkua tai loppua.”

Carl Sagan lukeutui humanistien merkkihenkilöihin.

Guillermo Gonzales ja Jay W. Richards erehtyivät kritikoimaan Sagania. He osoittivat kirjassaan The Privileged Planet (2004), että maapallo näyttää olevan suunniteltu elinkelpoiseksi.

Ateistit tuohtuivat kirjasta. He kantelivat Gonzalesista Iowa State Universityn johdolle, ja hän joutui jättämään virkansa astronomian apulaisprofessorina.

Kolumnisti David Warren toteaa The Ottawa Citizen -lehdessä: ”Ateistinen materialismi on suunnattomasti herkempi reagoimaan harhaoppeihin kuin mikään aiemmin tunnettu uskonnollinen oikeaoppisuus. ”

Inkvisitio pitänee huolen siitä, että virallisesta opista (kaikki on sattuman tulosta) ei poiketa.

Saganin virallinen oppi oli se, ettei kosmoksen lisäksi ole mitään muuta.

Lähteet:

Edwords, Fred. 1984. Humanism in Perspective. American Humanist Association. The Humanist, Jan/Feb 1984.

Nye, Bill. 2006. A Tribute to Carl Sagan: Our Place in the Universe. Skeptic 13:1. http://www.skeptic.com/reading_room/our-place-in-the-universe

Warren, David. 2007. The Limits of Atheism. The Ottawa Citizen. (12.8.). http://www.canada.com/ottawacitizen/news/story.html?id=c43112b1-d4b9-4a09-ac0f-8517f0b931d5

Krusifiksin juurella

Kristuksen risti aiheuttaa edelleenkin pahennusta. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoo koulun seinällä olevan krusifiksin rikkovan uskonnonvapautta. Italiansuomalaisen Soile Lautsin nostaman kanteen hyväksyminen on herättänyt hämmästystä niin Italiassa kuin muuallakin.

Päätös on myös tuonut esille vapaa-ajattelijoiden suvaitsemattomuuden ja kärsimättömyyden. USA:sa ateistit ovat tunnettuja siitä, että he eivät juurikaan ole tyytyväisiä yhteiskunnan päätöksiin vaan vievät pienetkin asiat oikeuteen.

Meillä koto-Suomessa ateistit valittelevat milloin mistäkin, viimeksi päiväkotien rukouksista.

Harva pystyy suhtautumaan täysin neutraalisti Jeesukseen Kristukseen. Me olemme joko puolesta tai vastaan. Ristiinnaulittu Kristus herättää edelleenkin voimakkaita tunteita, aivan kuten kaksi vuosituhatta sitten, jolloin apostoli Paavali kirjoitti Korintin seurakunnalle:

”Me -- julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus” (1. Kor. 1: 23-24).

Krusifiksi on selvästi kristillinen symboli. Se kertoo siitä, että Jumalan Poika kuoli ihmisten syntien vuoksi ristillä. Se tuskin jättää ketään kylmäksi. Kuten Tarvo Laakso ilmaisi asian laulussaan Krusifiksi juurella (1981):

"Krusifiksin juurella palan halusta / tehdä jälleen parannuksen
krusifiksin juurella alan alusta / alla suuren armahduksen."

Symbolina krusifiksi kertoo armahduksesta, jonka valitettavan moni haluaisi torjua.

Meidän kannattaa myös muistaa, että Jeesus ei jäänyt hautaan, vaan Hän nousi ylös.

Lopuksi pieni vihje vapaa-ajattelijoille: ripaus suvaitsevuutta ei varmaan ole pahitteeksi.

Lähteet:

Koivisto, Elina. 2009. ”Italiassa riittää töitä ateistille”. Aamulehti 5.11., A5.

Krusifiksit Italian koulujen seinillä rikkovat uskonnonvapautta. Aamulehti 4.11., A14.

Luonnon loputon luovuus?

Naturalismi ei tunnusta yliluonnollista, esimerkiksi tällaista. Michelangelo: Aatamin luominen. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Vesa Vanhalakka selosti amerikkalaisen biologin Stuart Kauffmanin ajatuksia Aamulehdessä (3.11.). Kauffman tunnetaan itseorganisaation puolestapuhujana. Vanhalakan sanoin:

”Autokatalyysi. Loi elämän. Luojaa tai suunnittelijaa ei tarvita. Molekyylit hakeutuivat toistensa seuraan ja mutkistuivat. Eräänlainen itsesyntyminen. Kauffman puhuu luonnon loputtomasta luovuudesta.”

Tällainen näkemys ei kuitenkaan perustu tutkittuun tietoon. Fyysikko Paul Davies, joka ei tunnetusti ole kreationisti, kysyi National Geographic -lehdessä:

”Miten kemikaalijoukko voi muuttaa itsensä eläväksi olennoksi ilman ulkopuolista apua? - - Elämä on äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma. Ei ole mitään tunnettua aineen lakia, joka sanoo, että sen pitää organisoida itsensä elämäksi.”

Professori Davies sanoo tyytyvänsä siihen, että elämme universumissa, joka sattuu suosimaan elämää, mutta toteaa, että emme ole vielä löytäneet elämän periaatetta.

Kauffmanin teesit ovat yritys selittää, miten alun kaaoksesta syntyi maailmaa, joka näyttää hyvin organisoidulta. Järjestäytyneisyys ilmenee fysiikassa, biologiassa ja kemiassa.

Jotkut ateisteiksi tunnustautuvat tiedemiehet selittävät kaiken vain näyttävän suunnitellulta. Richard Dawkinsin määritelmä biologiasta kuvannee heidän näkemystään. Hän kirjoitti Blind Watchmaker –kirjassaan (suom. Sokea kelloseppä, 1989), että biologia on ”sellaisten mutkikkaiden asioiden tutkimista jotka näyttävät suunnitelluilta jotain tarkoitusta varten.”

Biologi Richard Lewontinin mukaan tiedemiehet sepittelevät ehdoin tahdoin perustelemattomia juttuja siitä, miten lajit kehittyivät, koska he ovat sitoutuneet materialismiin. He pitävät kannastaan kiinni, koska he ”eivät voi päästää Jumalan jalkaa ovenväliin.”

Heidän pitää siis ehdottomasti jättää kaikki viittaukset suunnitteluun ulkopuolelle, koska muuten tieteen naturalistiselle monopolille voi käydä huonosti. Meidän ei kannata ihmetellä, miksi vain materiaan uskovat tiedemiehet vastustavat esimerkiksi älykästä suunnittelua (ID) niin kiihkeästi.


Lähteet:

Achenbach, Joel. 2000. Life Beyond Earth. National Geographic tammikuu 2000, 24-51.
http://science.nationalgeographic.com/science/space/solar-system/life-beyond-earth.html

Catchpoole, David. 2009. Dawkins and Design. Creation 31:3, 6. http://creation.com/dawkins-and-design

Lewinton, Richard. 1997. Billions and billions of demons. The New York Review of Books, s. 31, (9.1.1997).

Vanhalakka, Vesa. 2009. Hirvittävän suuria ajatuksia. Aamulehti 3.11., B19.

Mitä punoi muinainen hämähäkki? Vastaus: seittiä

Hämähäkit ovat noudattaneet perinteisiä tapojaan yllättävän kauan. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

BBC News kertoi meripihkaan jähmettyneestä hämähäkinseitistä, jonka iäksi on arvioitu 140 miljoonaa vuotta. Oxfordin yliopiston paleobiologian professori Martin Brasier raportoi löydöstä Journal of the Geological Society –julkaisussa.

Professori Brasierin mukaan löytö on vanhin tunnettu hämähäkinseitti. Hän sanoo, että sen punonut hämähäkki on sukua nykyisille lajitovereilleen.

Evoluutio määritellään monesti muutokseksi, mutta hämähäkit eivät juurikaan näytä muuttaneen tapojaan 140 miljoonaan vuoteen.

Darvinistisen kertomuksen mukaan dinosauruksista tuli lintuja ja varhaisista nisäkkäistä ihmisiä osapuilleen samassa ajassa, mutta kalmarit ovat pysytelleet kalmareina, varsieväkalat varsieväkaloina, mollukkiravut mollukkirapuina ja tuatarat tuataroina koko tämän ajan.

Lajiensa mukaan näyttää edelleenkin olevan varsin varteenotettava periaate. Meidän on silti syytä muistaa, että Genesiksen laji (baramin) on laajempi käsite kuin nykybiologian laji.



Lähde:

Spider web confirmed as 'oldest' BBC News 31.10. 2009.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/sussex/8335719.stm

Kun neandertalinihmisistä tehtiin apinaihmisiä

Viime vuosien löydöt ovat osoittaneet, että neandertalinihmiset eivät olleet apinamaisia. Neandertalintytön rekonstruktio. Christopher P.E. Zollikofer, Anthropological Instutute, University of Zurich. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

1800-luvulla antropologit eivät vielä olleet löytäneet Afrikasta ihmisten oletettujen esi-isien fossiileja, joten neandertalinihmisistä tehtiin murahtelevia, kumarassa käveleviä luolaihmisiä. Evoluutio tarvitsi näyttäviä todisteita ja apinaihminen kelpasi siihen tarkoitukseen mainiosti.

Lontoon Natural History Museumin antropologi Chris Stringer myöntää, että neandertalinihmiset eivät olleet mitään apinaihmisiä, vaikka he saattoivatkin erota ruumiinrakenteeltaan jonkin verran meistä. Heillä oli jopa suuremmat aivot kuin H. sapiensilla.

Stringeristä ei suinkaan ole tullut kreationistia, mutta hän oikaisee virheellisiä käsityksiä tuoreessa Scientific American –lehden haastattelussa.

Neandertalinihmiset olivat huomattavasti etevämpiä kuin ennen kuviteltiin. (Lue lisää esimerkiksi tästä , tästä ja tästä .)

Neandertalinihmiset ovat muutenkin olleet uutisissa viime päivinä. Max Planck Instituten geneetikko Svante Pääbo ryhmineen sekvenssoi parhaillaan neandertalinihmisen genomia.

Pääbo uskoo, että H. sapiens ja H. neanderthalis asuivat pitkään lähellä toisiaaan Euroopassa ja Lähi-idässä ja olivat ilmeisesti tekemisessä keskenään, mutta hänen mukaansa nykyihmisten perimässä ei ehkä kuitenkaan ole neandertalinihmisiltä perittyä geneettistä ainesta.

Luomiseen perustuvan tulkinnan mukaan neandertalinihmiset olivat vedenpaisumuksen jälkeen eläneitä Aadamin jälkeläisiä, joten ei ole ihme, jos vaikka sattuisimme näkemään H. neanderthalisin piirteitä muutamilla lähimmäisillämme.


Lähteet:

Callaway, Ewen. 2009. Genetic evidence for human-Neanderthal hanky panky? New Scientist blog (27.10.)http://www.newscientist.com/blogs/shortsharpscience/2009/10/genetic-evidence-for-human-nea.html

Scientific American podcast 23.10. 2009http://www.scientificamerican.com/podcast/episode.cfm?id=human-evolution-lucy-and-neandertha-09-10-23&sc=WR_20091027

Uusi löytö: trooppiset kasvit eivät ole juurikaan muuttuneet 58 miljoonaan vuoteen

Titanoboan jäämistöä. Kuva Wikipediasta: Ray Carson, Florida Museum of Natural History.



Joel Kontinen

Kolumbialaisesta hiilikaivoksesta löytyneet trooppiset kasvit osoittavat, että vaikka ilmasto on muuttunut niiden oletetusta kasvuajasta meidän päiviimme, fossiilit ovat edelleenkin tunnistettavissa nykykasveiksi. Lajeja oli tuolloin vähemmin kuin nykyisin, mutta palkokasvit, palmut, avokadot ja banaanit eivät juurikaan ole muuttuneet 58 miljoonaan vuoteen.

Darvinistisen käsityksen mukaan ilmastonmuutoksen pitäisi näkyä evoluutiona eli lajien muuttumisena. Näin ei kuitenkaan ole käynyt Kolumbiassa.

Proceedings of the National Academy of Sciences julkaisi hiljattain verkossa tutkimuksen, jossa kerrottiin tästä yli 2000 megafossiilin löydöstä. Pohjois-Kolumbian Cerrejón muodostelmasta on aiemmin löydetty valtava Titanoboaksi nimitetty fossiloitunut käärme, joka muistuttaa suuresti nykyisiä boakäärmeitä ja anakondia.

Muutkin kasvit ovat vastustaneet muutosta yllättävän kauan. Vuonna 1994 löytynyt dinosaurusten aikana kukoistanut Australianwollemia (Wollemia nobilis) on säilynyt muuttumattomana 200 miljoonaa vuotta. Professori Carrick Chambers, Sydneyn Royal Botanic Gardensin johtaja, sanoi tuolloin, että tämän elävän fossiilin löytyminen oli yhtä merkittävä kuin se, että näkisi pienen elävän dinosauruksen.

Uudet löydöt herättävät kysymyksiä niin kasvien evoluutiosta kuin miljoonista vuosistakin, mutta ne tukevat mainiosti Genesiksen luomismallia eli lajiensa mukaan – periaatetta, kunhan muistamme, että Raamatun käsite laji (hepr. baramin) on laajempi kuin nykybiologian termi laji.


Lähteet:


Thomas, Brian. 2009. New Fossil Cache Shows Plants Haven't Changed. http://www.icr.org/article/4998/


University of Florida. 2009. Plant fossils give first real picture of earliest Neotropical rainforests http://news.ufl.edu/2009/10/15/neotropical/

Whitehouse, David. 2003. Jurassic pot plants on sale soon. BBC News. http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/3139450.stm