Isoja vihreitä miehiä Isossa-Britanniassa?

Ison-Britannian lehdistö kertoi taas viljaympyröistä ja ufoista. Tämä Wikipedian kuva ei liity tapaukseen.



Joel Kontinen

Yleensä kuvittelemme vihreitä miehiä pieniksi, mutta eräs brittipoliisi kertoo nähneensä kolme yli 183-senttistä vaaleahiuksista avaruusoliota. Hän sanoi näiden tutkineen viljaympyrää Silbury Hillin tienoilla Wiltshiressä.

Kun poliisi lähestyi miehiä, näille tuli kiire. Blondiolennot pakenivat paikalta ällistyttävän nopeasti. Ihminen ei kykene liikkumaan niin vikkelästi, hän väittää.

Poliisi raportoi myös nähneensä ufon. Hänen esimiehensä eivät halua kommentoida asiaa.

Tapaus sattui jo heinäkuun alussa, mutta lehdistö kertoi siitä vasta hiljattain. Poliisin nimeä ei paljastettu.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun viljaympyrät yhdistettiin ufoihin ja avaruusolentoihin. Monesti tällainen yhteys on kuitenkin temmattu tuulesta.

Gary Bates kertoo teoksessaan Alien Intrusion ufojen lisäksi myös viljaympyröistä. Vuonna 1991 Doug Bower ja Dave Chorley tulivat paljastaneeksi, että he olivat taiteilleet kuvioita viljapeltoihin jo viidentoista vuoden ajan. He sanoivat tehneensä 250 ympyrää, joista jotkin olivat varsin mutkikkaita.

Bower ja Chorley tekivät esimerkiksi Weetabixin ja Mitsubishin mainoksia peltoihin ja saivat pian myös jäljittelijöitä. Erääseen viljapeltoon ilmestyi teksti We are not alone (Emme ole yksin).

Batesin mukaan pienet vihreät miehet olisivat kirjoittaneet “You are not alone”, jos he olisivat olleet asialla.

Populaarimedia kertoo ufoista ja avaruusolennoista niin usein, että monet ovat alkaneet pitää niitä todellisina. Onko siis ihme, että viljaympyrät ja oudonnäköiset hahmot tulkitaan todisteiksi ulkoavaruudesta tulleiden olentojen olemassaolosta?

Monille Tähtien sota ja Apinoiden planeetta ovat tutumpia kuin Mooseksen kirjoitukset. Ufoista näyttää tulleen heille korvikeuskonto.

Ufoilla on myös vahva evoluutiokytkentä. Jos uskomme, että elämä on syntynyt sattumalta maapallolla, mikä estää meitä uskomasta, että universumi on täynnä pieniä vihreitä miehiä, jotka haluavat ottaa meihin yhteyttä?

Mutta jos uskomme, että planeettamme on ainutlaatuinen ja että Jumala on luonut elämän, suhtaudumme huomattavasti skeptisemmin ufoihin ja avaruusolentoihin.


Lähteet:

Bates, Gary. 2004. Alien Intrusion. Green Forest: Master Books.

Jamieson, Alastair. 2009. UFO alert: police officer sees aliens at crop circle. Daily Telegraph. (20.10.) http://www.telegraph.co.uk/news/newstopics/howaboutthat/ufo/6394256/UFO-alert-police-officer-sees-aliens-at-crop-circle.html

Uusi kyselytutkimus: darvinistinen monopoli ei viehätä

Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että monet ovat kyllästyneet darvinistiseen monopoliin.




Joel Kontinen


British Council on Charles Darwinin juhlavuoden kunniaksi teettänyt laajan kyselytutkimuksen evoluutiosta kouluopetuksessa. Tutkijat kysyivät 11 768:lta aikuiselta kymmenessä maassa (Argentiinassa, Kiinassa, Egyptissä, Isossa-Britanniassa, USA:ssa, Espanjassa, Etelä-Afrikassa, Intiassa, Meksikossa ja Venäjällä) näiden näkemyksiä siitä, pitäisikö evoluutioteoriaa opettaa koulussa.

Tulokset eivät juurikaan mairitelleet darvinisteja. 43 prosenttia kaikista vastaajista toivoi, että koulussa opetettaisiin evoluution lisäksi myös älykästä suunnittelua ja kreationismia.

Darwinin kotikonnuilla eli Isossa-Britanniassa, jossa kyselyyn osallistui 973 ihmistä, 54 prosenttia toivoi evoluutiolle vaihtoehtoja. On ehkä yllättävää, että luku on korkeampi kuin USA:n vastaava osuus, joka oli 51 prosenttia. Venäjällä (1600 haastateltua) vain 10 prosenttia halusi pelkästään evoluutiota kouluihin ja 53% kaipasi sen rinnalle joko älykästä suunnittelua tai kreationismia.

Globaalisesti vain 20 prosenttia haastatelluista oli sitä mieltä, että koulussa tulisi opettaa yksinomaan evoluutiota.

British Councilin tutkimuksessa kävi myös ilmi, että mitä enemmän ihmiset tiesivät evoluutiosta, sitä enemmän he halusivat sille vaihtoehtoja. Vähiten vaihtoehtoja Darwinille kaipasivat egyptiläiset (19%). Lienee kuvaavaa, että 1277:stä egyptiläisestä 36 prosenttia ilmoitti, että he eivät tiedä asiasta.

Kyselyn tulokset ovat samansuuntaiset kuin useissa muissa (lue esimerkiksi tästä , tästä ja tästä ) viime vuosien kartoituksissa.

Darvinistit tarjonnevat taas valittuja selityksiä huonoon kansansuosioonsa, niin kuin he viimeksi maaliskuussa tekivät Isossa-Britanniassa, kun tulokset eivät ilahduttaneet heitä.

Lähde:

British Council Global Education Darwin Survey .

Luominen ja avioliitto

Jeesus viittasi Aadamiin ja Eevaan opettaessaan avioliitosta. Kuva Answers in Genesiksen luomismuseosta.



Joel Kontinen

Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta avioerosta, Hän sanoi: ”Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi' ” (Mark. 10:6, v. 1938 KR).

Monien muiden kristillisten oppien tavoin avioliitto periaatteena näkyy ensimmäisen kerran jo luomisessa . Jeesuksen opetus ei jätä sijaa tulkinnalle: Jumala loi miehen ja naisen, ei miehen ja miehen tai naisen ja naisen.

Ehkäpä Ruotsin kirkon päättäjien olisi pitänyt ensin lukea Jeesuksen opetus avioliitosta sekä Genesiksen alkuluvut ennen surullisenkuuluisaa päätöstään sallia homopareille kirkollinen vihkimys.

Luulisi, että kristillinen kirkko ammentaisi arvonsa Raamatusta eikä sekulaarisesta yhteiskunnasta.

Ateismi 3.0: Uskonto on hyväksi ihmisille ja yhteiskunnalle

Bruce Sheiman on ateisti, joka puolustaa uskontoa.



Joel Kontinen


Militantit ateistit ovat kaiuttaneet ideologiaan varsin kovaäänisesti viime vuosina. Richard Dawkins, Christopher Hitchens ja Sam Harris eivät juurikaan ole mainostaneet uskonnon myönteisiä puolia.

Uusi ateistien sukupolvi ei kuitenkaan suhtaudu uskontoon yhtä aggressiivisesti. Bruce Sheiman esimerkiksi puolusti uskontoa kirjassaan An Atheist Defends Religion: Why Humanity Is Better Off with Religion than Without It (2009).

Sheimanin mukaan uskonto antaa miljoonille uskoville elämäntarkoituksen, kannustaa heitä huolehtimaan toisista ihmisistä ja edistää terveyttä. Hän myöntää, että kristinusko on motivoinut monia länsimaisen sivilisaation saavutuksia.

Bruce Sheiman ei suinkaan ole viimeinen mohikaani aateveljiensä joukossa. Uskontoon myönteisesti suhtautuvia ateisteja alkaa olla niin runsaasti, että USA Today otti käyttöön ilmaisun ateismi 3.0.

Myös Harvardin yliopiston humanistinen kappalainen Greg M. Epstein ja entinen YK:n virkailija Austin Dacey kuuluvat uuden polven ateisteihin, joiden mielestä uskonnolla on tärkeä funktio yhteiskunnassa.

Tällainen "evoluutio" on tervetullutta, varsinkin näin Charles Darwinin juhlavuotena.


Lähde:

Burke, Daniel. 2009. Atheism 3.0 finds a little more room for religion. USA Today. (19.10.)
http://www.usatoday.com/news/religion/2009-10-19-atheism-belief_N.htm

Viikon evoluutiokeksintö: “H&M:n kuvasto todistaa Darwinin teorian”

Richard Dawkins käytti alkuvuodesta uudissanaa sikatietämättömiä (pig-ignorant). Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen


Kielen muutos todistaa darvinistisen evoluution todeksi. Näin todettiin Helsingin tämänvuotisilla kirjamessuilla. Elävät oliot muuttuvat toisiksi lajeiksi siinä, missä paita bleiseriksi, meille kerrotaan.

Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoki havainnollisti kielen evoluutiota seuraavasti:

“Kieleen tuotu uusi sana on kuin mutaatio, ja me kaikki olemme luonto, me päätämme jääkö se vai katoaako se.”

Professori Mustajoen teesi on kuin toisinto tammikuussa järjestetyiltä Tieteen päiviltä, joilla myös verrattiin evoluutiota kielen kehitykseen.

Mutaatiot muistuttavat kirjoitusvirheitä. Moni uudissana on pikemminkin osoitus kielen rappeutumisesta kuin kehityksestä. Richard Dawkins esimerkiksi käytti ihka uutta sanaa “sikatietämättömiä” (pig ignorant) ihmisistä, jotka suhtautuvat skeptisesti evoluutioon.

Jostain syystä muotisanat ärsyttävät monia. Tämä johtunee siitä, että kielen evoluutio kulkee väärään suuntaan, kohti suurempaa entropiaa eli epäjärjestystä.

”Mutaatiot” eivät juurikaan voi pelastaa kielen rappeutumista, koska suurin osa niistä on haitallisia.

Myös darvinistinen evoluutio kaipaisi epätoivoisesti hyödyllisiä mutaatioita, joita on äärimmäisen harvassa. Professori Michael Behe on kirjassaan Edge of Evolution esimerkiksi osoittanut, että darvinistiset prosessit eivät pysty selittämään elämän monimuotoisuutta.

Eikä siihen taida kyetä edes Hennes & Mauritzin kuvasto.

Lähde:

H&M:n kuvasto todistaa Darwinin teorian. Hs.fi 24.10.2009.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HMn%20kuvasto%20todistaa%20Darwinin%20teorian/1135250255505

Ida menetti esiäidin asemansa

Hyvästi, Ida! Kuvan lähde: Franzen JL, Gingerich PD, Habersetzer J, Hurum JH, von Koenigswald W & Smith BH (2009). Complete Primate Skeleton from the Middle Eocene of Messel in Germany: Morphology and Paleobiology. PLoS ONE 4(5): e5723. doi:10.1371/journal.pone.0005723.




Joel Kontinen

Egyptistä löytynyt 37 miljoonan vuoden ikäiseksi arvioitu fossiili riistää Idalta lopullisesti ihmisen esiäidin aseman. Erik Seiffert Stony Brook Universitystä ja kollegat analysoivat yli sata hammasta ja joukon leuankappaleita ja antoivat löydölleen nimen Afradapis longicristatus. He julkaisivat tutkimuksensa tuoreessa Naturessa.

Afradapis longicristatus on Idan nuorempi sukulainen.

Uudet löydöt viittaavat siihen, että Idan synnyttämä kohu oli ennenaikaista. Toukokuun lopussa PLoS ONE –lehdessä julkaistu ja aiemmin Saksasta löytynyt Ida eli Darwinius masillae synnytti otsikoita ympäri maailman, mutta jo tuolloin sen asemaa epäiltiin.

47 miljoonan vuoden ikäiseksi arvioitu Ida sai hetken paistatella parrasvaloissa. Nyt se saa tyytyä asemaansa makien esiäitinä.

Sic transit gloria mundi, sanoi Tuomas Kempiläinen aikoinaan, näin katoaa maallinen kunnia.



Lähteet:

Dalton, Rex. 2009. Fossil primate challenges Ida’s place. Nature 461: 7267, 1040.

Gibbons, Ann. 2009. New Primate Fossil Poses Further Challenge to Ida. ScienceNOW Daily News. (21.10.) http://sciencenow.sciencemag.org/cgi/content/full/2009/1021/2?rss=1


Seiffert, Erik R., Jonathan M. G. Perry, Elwyn L. Simons ja Doug M. Boyer. 2009. Convergent evolution of anthropoid-like adaptations in Eocene adapiform primates. Nature 461: 7267, 1118-1121.

Apinaoikeudenkäynti Lontoossa

Vuoden 1925 apinaoikeudenkäynnin parodiaa esitellään Lontoon Old Vicissä. Kuva Answers in Genesiksen luomismuseosta.




Joel Kontinen

Inherit the Wind on Jerome Lawrencen ja Robert E. Leen vuonna 1955 kirjoittama oikeusdraama, joka vääristelee oleellisesti vuoden 1925 Daytonin apinaoikeudenkäynnin kulkua.

Tuolloin John Scopes-nimistä sijaisopettajaa syytettiin Tennesseen osavaltion lakien rikkomisesta. Oikeudenkäynnin tarkoitus oli selvittää, oliko hän sanonut ihmisen polveutuvan apinoista.

Parhaillaan Lontoon Old Vicissä esitettävä näyttämöversio perustuu tähän vuoden 1955 produktioon.

Selostaessaan näytelmää New Scientistin toimittaja Celeste Biever jättää kertomatta oleellisen eli sen, että Inherit the Wind on pyrkimys kirjoittaa historia uudelleen. Vaikka John Scopesia, joka draamassa on nimetty Bertram Catesiksi, syytettiin evoluution opettamisesta, hän itse myöntää, että koko juttu oli huijausta eikä hän edes päässyt biologian tunneillaan sinne asti.

Oikeudenkäynti oli American Civil Liberties Union (ACLU) –järjestön juoni, jolla oli tarkoitus haastaa Tennesseen osavaltion lakeja ja tehdä evoluutiota tunnetuksi.

Biever käyttää näytelmää verukkeena käydä älykkään suunnittelun ja varsinkin Michael Behen kimppuun sen sijaan, että pohtisi sen tarkoitushakuisuutta.

Scopesin puolustusasianajaja Clarence Darrow, josta elokuvassa ja näytelmäversiossa käytetään nimeä Henry Drummond, oli kaikkea muuta kuin objektiivinen totuuden puolustaja. Hän solvasi tuomaria oikeudenkäynnin aikana ja neuvoi sekä Scopesia että tämän oppilaita valehtelemaan, että Scopes oli opettanut evoluutiota.

Syyttäjä William Jennings Bryan, josta filmissä ja näytelmäversiossa käytetään nimeä Matthew Harrison Brady, ei suinkaan ollut yksinkertainen fundamentalisti, jollaisena Inherit the Wind hänet kuvaa. Bryan oli aikansa pidetyimpiä puhujia ja politiikkoja. Hän toimi Woodrow Wilsonin presidenttikaudella ulkoministerinä ja oli itse ollut kolmasti demokraattien presidenttiehdokas.

Oleellista on myös se, että toimittaja Biever vaikenee täysin niistä todisteista, joilla evolutionistit yrittivät tuohon aikaan (vuonna 1925) saada ihmiset vakuuttumaan apinallisesta alkuperästään. Fossiililöydöistä tunnetuimmat ovat Nebraskan ihminen eli Hesperopithecus haroldcookii, jonka olemassaolo perustui yhteen hampaaseen, ja Piltdownin ihminen eli Eoanthropus dawson, joka puolestaan on tieteen historian suurimpia huijauksia.

Sijaisopettaja John Scopes käytti biologian tunneilla Hunterin Civil Biology –kirjaa, joka esimerkiksi kertoo, että ihmisrotuja on viisi: etiopialaiset eli neekerit, malaijit eli ruskeaihoiset, Amerikan intiaanit, mongolit ja kaukasialaiset eli Amerikan ja Euroopan vaaleaihoiset, jotka ovat kehittynein rotu.

Evoluution "totuudet" ovat muuttuneet jonkin verran Daytonin päivistä.

Lähteet:

Biever, Celeste. 2009. 'Monkey trial' drama is more than a defence of evolution. New Scientist (19.10.) http://www.newscientist.com/article/dn17998-monkey-trial-drama-is-more-than-a-defence-of-evolution.html?full=true

Excerpts from Hunter's Civic Biology (1914). http://www.law.umkc.edu/faculty/projects/ftrials/scopes/hunt196.htm

Menton, David. 2003. Inherently Wind: A Hollywood History of the Scopes Trial. Answers in Genesis DVD.

National Geographic News: Dinosauruslajien määrää on liioiteltu

NG:n dokumentin mukaan dinosauruslajeja oli vähemmän kuin luultiin. Kuva Answers in Genesiksen luomismuseosta.




Joel Kontinen

Uusi dokumenttifilmi Dinosaurs Decoded haastaa käsityksemme dinosauruksista. National Geographic Channelin tuottama elokuva väittää, että dinosauruslajeja oli kolmannes vähemmän kuin mitä oli luultu.

Nuoret dinosaurukset erosivat monin tavoin täysikasvuisista lajitovereistaan. Tutkijat eivät ole läheskään aina ottaneet tätä huomioon. Tiede siis ”tuntee” lajeja, joita ei oikeasti ole edes ollut olemassa.

Paleontologit Mark Goodwin ja Jack Horner esittelevät filmissä analyysejaan dinosauruksista. Heidän mukaansa esimerkiksi T. rexin sukulaiset luokiteltiin monesti virheellisesti omiksi lajeikseen, vaikka ne olivat nuoria yksilöitä, joilla ei vielä ollut aikuisten lajitoveriensa tunnusomaisia piirteitä.

Monet tutkijat pitävät Nanotyrannusta nuorena T. rexinä.

Dinosaurukset muuttuivat vanhetessaan, niin kuin nykyisetkin lajit. Monet hirvieläimet saavat sarvensa vasta aikuisina.

Dinosaurs Decoded kertoo meille, että fossiililöytöihin – ja varsinkin niiden synnyttämiin otsikoihin – on syytä suhtautua skeptisesti. Myöhemmät tutkimukset tuovat monesti esiin piirteitä, jotka kumoavat alkuperäiset väitteet löydön tärkeydestä. Hiljattain tämä kävi hyvin ilmi Idan tapauksessa.

Uuden lajin löytäminen tuo tutkijoille mainetta ja kuuluisuutta. Onko siis ihme, että he monesti painottavat oman fossiilinsa merkitystä? Richard Leakey, jonka tutkimusryhmä löysi Turkana Boyn, kuuluisan Homo erectus-fossiilin, esimerkiksi siirsi Lucyn eli Australopithecus afarensin hominidien eli oletettujen ihmisapinoiden sukupuussa sivuoksalle.

Luomisperspektiivistä katsottuna Dinosaurs Decoded on tervetullut. Nooan ei tarvinnut ottaa arkkiin läheskään niin monta dinosaurusta kuin evolutionistit kuvittelivat. Lisäksi monet hirmuliskot olivat yllättäen pieniä, keskimäärin ehkä vuohen tai vasikan kokoisia.


Lähteet:

Barras, Colin. 2009. Richard Leakey: Passionate, prickly and principled. New Scientist 2730 (14.10.) http://www.newscientist.com/article/mg20427301.000-richard-leakey-passionate-prickly-and-principled.html?full=true


Handwerk, Brian. 2009. A Third of Dinosaur Species Never Existed? National Geographic News (9.10.)
http://news.nationalgeographic.com/news/2009/10/091009-dinosaur-species-never-existed.html

Nature ja valtamedia: ilmastonmuutosta ei saa kritikoida!

Maapallon ihmistekoinen lämpeneminen on niitä pyhiä asioita, joita ei saa mediassa kritikoida. Kuva: NASA.





Joel Kontinen

BBC:n ilmastotoimittaja Paul Hudson kirjoitti vastikään (9.10.) artikkelin, jossa hän antoi myös ihmistekoisen ilmastonmuutoksen kriitikkojen kertoa näkemyksiään. Hudson ei pidä itseään ilmastoskeptikkona, mutta hän erehtyi paljastamaan, että keskustelu asiasta kuumenee.

Hudsonin mukaan maapallon ilmasto ei ole lämmennyt yhteentoista vuoteen, ja edessämme saattaa olla jopa 30 vuoden kylmempi kausi. YK:n ilmastomallit eivät suinkaan ennakoineet tällaista.

Artikkeli huomattiin. Ensin ärähti Guardian. Brittilehti kysyi, miksi BBC ylipäätään julkaisi Paul Hudsonin artikkelin. Sitten Naturen toimittaja pahoitti mielensä siitä, että jutussa siteerattiin kahta tunnettua ilmastoskeptikkoa eli Piers Corbyniä ja Don Easterbrookia.

Naturen mukaan ilmastoskeptisyys on reunailmiö. Arvostettuna tiedejulkaisuna se katsoo tehtäväkseen muistuttaa lukijoilleen, että tieteen laaja konsensus tukee sitä, että ihmisten aiheuttama hiilidioksidi on kaiken pahan alku ja juuri ja että toisinajattelijat ovat hereetikkoja.

Yhden kriittisen kirjoituksen aiheuttama kohu on yllättävää. Onko ihmisen aikaansaamasta ilmastonmuutoksesta tullut pyhä dogmi, jota ei saa kyseenalaistaa?

Naturen kirjoitus ainakin viittaisi siihen. Oheislukemistoksi voisin suositella apostoli Paavalin sanoja Roomalaiskirjeen 1. luvussa:

"He ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa."


Hudsonin artikkeli on luettavissa englanniksi tästä.





Lähteet:

Carmichael, Bill. 2009. Weathering a climate of hate. Yorkshire Post. (15.10.). http://www.yorkshirepost.co.uk/columnists/Bill-Carmichael-Weathering-a-climate.5739475.jp

Cressey, Daniel. 2009. Climate sceptics celebrate BBC story. (12.10) http://blogs.nature.com/news/thegreatbeyond/2009/10/climate_sceptics_celebrate_bbc.html

Uusin apinatarina: musiikki sai syntynsä apinoiden rummutuksesta

Ennen Mozartia soitin minä. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen


Musiikki kehittyi apinoiden rummutuksesta, väitetään tuoreessa Proceedings of the National Academy of Sciences -lehden verkkoversiossa. Tutkimus sai alkunsa siitä, kun tiedemiehet huomasivat, että apinoilla oli tapana rummuttaa häkkiensä ovea ja muita objekteja.

Max Planck Instituten tutkijat skannasivat hiljattain reesusmakakien (Macaca mulatta) aivoja, kun nämä kuuntelivat joko rummutusta tai muiden apinoiden kutsuhuutoja. He huomasivat, että äänet aktivoivat aivojen ohimolohkon eli alueen, joka ihmisissä on yhdistetty puheeseen ja näköön.

Aivotutkija Christoph Kayserin mukaan rummutus sai alkunsa viestintämuotona, ilmeisesti kädellisten evoluution alkuhämärässä.

Ihmiset käyttävät paljon ei-verbaalista eli sanatonta viestintää. Me esimerkiksi taputamme käsiämme, koputamme oveen ja rummutamme. Käytämme raajojamme synnyttääksemme toistuvia ääniä eli rytmejä.

Kayser ja kollegat siis päättelevät, että evoluution edetessä rummutuksesta kehkeytyi se, mihin nyt tarvitsemme korvatulppia, jotta säilyttäisimme edes kuulon rippeet.

Apinoiden nykyiset musiikkimieltymykset eivät kuitenkaan voi kertoa mitään musiikin alkuperästä. Tutkimus on tyypillinen darvinistinen sekoitus havaittua käyttäytymistä ja silkkaa spekulaatiota.

Ei siis mitään uutta auringon alla. Jo Charles Darwin spekuloi, että musiikki sai alkunsa apinaihmisten kutsuhuudoista.

Apinatarinat näyttävät edelleenkin voivan hyvin tiedejulkaisuissa, vaikka niillä ei juurikaan pitäisi olla tekemistä tieteen kanssa.




Lähde:

Choi, Charles Q. 2009. Monkey Drumming Suggests the Origin of Music. LiveScience (16.10.) http://www.livescience.com/animals/091016-monkey-drumming.html

Apinan mielen vakuuttelut

Keskustelu koulun uskonnonopetuksesta sai Aamulehdessä jo piirteitä apinatarinoista.




Joel Kontinen



”Miksi kukaan luottaisi apinan mielen vakuutteluihin, jos sellaisessa mielessä ylipäätään on mitään vakuutteluja?” Näin Charles Darwin pohti kirjeessään William Grahamille vuonna 1881.

Evoluution isähahmokin epäili välillä teoriansa loogisuutta. Jos ihminen on polveutunut alemmista elämänmuodoista, miten ihmeessä hän voi luottaa siihen, että hän edes pystyy ajattelemaan loogisesti?

Jos taas uskomme, että universumi on Jumalan loogisen luomistyön tulos, meillä ei ole tällaisia ongelmia. Sama pätee myös moraaliin.

Veli-Pekka Tynkkynen eksyi Aamulehden uskonnonopetuskeskustelussa pohdiskelemaan moraalin alkuperää. Hänen mukaansa käsityksemme oikeasta ja väärästä on perua alemmista elämänmuodoista.

Ateistiksi tunnustautuva Tynkkynen sanoutuu irti ideologiansa seurauksista (kommunismista):

”Uusateismi perustuu luonnontieteiden edistysaskeleiden kautta avartuneeseen maailmankuvaan sekä kriittiseen asennoitumiseen tietoon, jotka ovat murentaneet uskontojen monopolia.”

Uusateisteista Richard Dawkins esimerkiksi käytti hiljattain evoluution todisteena Ernst Haeckelin piirtämiä sikiökuvia, jotka on tiedetty väärennöksiksi jo yli 130 vuotta.

Lienee hiukan ennenaikaista puhua edistysaskeleista kovin suureen ääneen.

Professori Phillip Johnson totesikin, että darvinismi perustuu 1800-luvun tieteeseen. Luonnontieteet ovat Darwinin päivistä edistyneet varsin paljon. Enää ei elävää solua pidetä epämääräisenä möykkynä, joka voisi syntyä itsekseen lämpimässä lammikossa.

Solun sisältämä nanoteknologia viittaa hyvin vahvasti erittäin älykkääseen suunnitteluun.

Uusateismissa ei juurikaan ole näkynyt itsekritiikkiä. Esimerkiksi darvinistisen evoluution kritiikki lakaistaan liki poikkeuksetta maton alle.





Lähteet:

Darwin, Charles. Kirje William Grahamille 3.7. 1881. Teoksessa Francis Darwin (toim.). 1887. The Life and Letters of Charles Darwin Including an Autobiographical Chapter. Osa 1, 315-316. Lontoo: John Murray.
http://darwin-online.org.uk/content/frameset?itemID=F1452.1&viewtype=text&pageseq=1

Tynkkynen, Veli-Pekka. 2009. Mikä oikein on moraalin lähde? Aamulehti 16.10., B20.

Hämähäkille kelpaa kasvisruoka

Bagheera kiplingi. Kuva: Maximilian Paradiz, Creative Commons (CC BY 2.0).



Joel Kontinen

Akasiapuun lehdillä viihtyvä Bagheera kiplingi ei vastaa meidän käsitystämme hämähäkistä. Olettaisimme sen käyttävän seittiään saalistukseen. Mutta sen mieliruoka koostuu akasian lehtien kärjistä.

Hämähäkki on saanut nimensä Rudyard Kiplingin Viidakkokirjan pantterin Bagheeran mukaan.

Vuonna 2007 Eric Olson ja Christopher Meehan tarkkailivat Bagheera kiplingejä Meksikossa. Hämmästyksekseen he huomasivat, että ne eivät saalistaneetkaan akasioissa viihtyviä muurahaisia vaan söivät puiden lehtien ravinteikkaita kärkiä.

Evolutionistille tämä oli outoa. Mutta luomisnäkökulmasta katsottuna asia ei ole kovinkaan omituinen. Genesis kertoo, että alussa kaikki eläimet olivat kasvissyöjiä ennen kuin syntiinlankeemus toi kuoleman ja kärsimyksen maailmaan.

B. kiplingi ei ole ainoa ”outo” eläin. Ainakin yksi kissa ja kaksi leijonaa ovat suosineet kasviksia. Tämä viittaa siihen, että myös petoeläimet selviävät kasvisruoalla.

Olson ja Meehan kollegoineen julkaisivat vastikään tutkimuksen havainnoistaan Current Biology –lehdessä. Myös populaarijulkaisu Scientific American raportoi äskettäin asiasta.

Mutta Creation- lehti ehti niitä ennen: jo syyskuussa David Catchpoole kirjoitti B. kiplingistä.




Lähteet:

Catchpoole, David. 2009. Vegetarian Spider. Creation 31 (4): 46.

Harmon. Katherine. 2009. Unusual Spider Species Passes Up Live Prey for Plants. Scientific American.
http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=vegetarian-spider&sc=WR_20091014

Uskonnon lehtori: ”Moosesta ei ollut”

Jusepe de Ribero: Mooses (1638). Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen


Keskustelu koulun uskonnonopetuksesta jatkuu ja rönsyilee Tampereen seudulla. Hiljattain lehtori Jarno Parviainen perusteli tarvetta säilyttää uskonnon opetuksen ”tiukka tieteellinen pohja.”

”Kyllä minä opetan raamattutiedon tunnilla, että Raamattu on ihmisten kirjoittama, Moosesta ei ollut ja luomiskertomus on oikeasti myytti. joka on samalla viivalla muiden näkemysten kanssa.”

Jos Parviainen tarkoittaa ”muilla näkemyksillä” muiden kulttuurien luomiskertomuksia, niin hän ei ole kovinkaan hyvin perehtynyt Genesiksen ja muiden Lähi-idän uskonnollisten kertomusten eroihin.

Esimerkiksi Genesiksen lajiensa mukaan on edelleenkin hyvin tieteellinen ajatus, kunhan muistamme, että Raamatun laji (hepr. baramin) on huomattavasti laajempi käsite kuin nykybiologian käsite laji.

Koiraeläimet ovat lajiutuneet esimerkiksi susiksi, dingoiksi and ketuiksi, mutta yhdestäkään koirasta ei ole tullut kissaa.

Lienee suomen kielen köyhyyttä, että molemmistä termeistä käytetään samaa sanaa. Englannissa sen sijaan tehdään ero käsitteiden kind (Genesiksen laji) ja species (nykybiologian laji) välillä.

Genesiksen mytologisointi johtaa vain sen korvaamiseen aikamme vallitsevalla myytillä – darvinistisella evoluutiolla, joka suorastaan pursuaa mytologista ainesta.

Aikoinaan esimerkiksi Sigmund Freud yritti mytologisoida niin Mooseksen kuin luomisenkin. Jälkipolvet eivät jostain syystä kuitenkaan arvosta psykoterapian isän teologisia oivalluksia.

Parviainen sanoo kannustavansa oppilaita kriittiseen ajatteluun.

Pyrkimys on kiitettävä, mutta jos hän tarkoittaa sillä Raamatun uudelleentulkintaa muiden uskontojen tekstien tai evoluution myyttien perusteella, niin kriittisen ajattelun rippeetkin häviävät syksyn koleisiin tuuliin.

Eniten kriittistä ajattelua kaipaisi evoluutio-opetus, jossa Idan kaltaiset fiaskot ovat yllättävän yleisiä.



Lähde:

Lehtinen, Juha. 2009. Raportti – uskonnonopetus. Aamulehti. Su – Asiat, 11.10., 14.

BBC: Ilmasto ei lämpene mutta ilmastokeskustelu kuumenee

Uusimpien tietojen mukaan maapallon keskilämpötila ei ole noussut yhteentoista vuoteen. Kuva: NASA.



Joel Kontinen

Maapallon ilmasto ei ole lämmennyt yhteentoista vuoteen. Tähän mennessä lämpimin vuosi oli 1998. Vaikka ihmisten tuottama hiilidioksidi on lisääntynyt, keskilämpötilat eivät ole nousseet.

Tämä tieto ei ole peräisin ilmastoskeptikkojen kirjoituksista vaan BBC:n tiedesivuilta. Toimittaja Paul Hudsonin mukaan planeettamme lämpeni nopeasti viime vuosisadalla mutta nyt lämpeneminen on pysähtynyt.

Hudson ei mainitse artikkelissaan lainkaan esimerkiksi australialaista geologia Ian Plimmeriä, joka tuli tunnetuksi kreationismin vastustajana mutta joka nyt julistautuu ilmastoskeptikoksi.

Ilmastotieteilijät ovat eri mieltä viilenemisen syystä. Leedsin yliopiston tutkija Piers Forster, joka on Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) jäsen, sanoo, ettei viime vuosikymmenien lämpeneminen ole voinut johtua auringosta.

Mutta aurinkotutkija Piers Corbyn sanoo, että auringon vaikutusta on jopa aliarvioitu.

Hudson lainaa myös Western Washington -yliopiston professoria Don Easterbrookia, jonka mukaan valtameret vaikuttavat oletettua enemmän ilmastoon. 1980- ja 1990- luvuilla meret olivat poikkeuksellisen lämpimiä. Nyt on odotettavissa viileämpi jakso, joka kestänee kolmisenkymmentä vuotta.

IPCC:n jäsen professori Mojib Latif myöntää, että kuljemme viileämpää jaksoa kohti. Hän ei kuitenkaan usko sen kestävän niin kauan kuin mitä Easterbrook arvelee.

Hudsonin mukaan keskustelu ilmastonmuutoksen syystä ei ainakaan laannu vaan pikemminkin kuumenee.

Myös Al Gore ja Nobel-komitea saanevat ajattelemisen aihetta. Barack Obamakin sai nobelin osaksi sen vuoksi, että hän uskoo ilmastonmuutoksen oleva ihmistekoista.


Lähde:

Hudson, Paul. 2009. What happened to global warming? BBC News (9.10.) http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8299079.stm

Professori ennustaa länsimaisen kulttuurimme tuhon

Oswald Spengler ennusti länsimaisen kulttuurin perikadon yli kahdeksan vuosikymmentä sitten teoksessaan Der Untergang des Abendlandes. Kuva Wikipediasta. Nyt suomalaisprofessori ennustaa samaa.



Joel Kontinen

"Tulevaisuuden yllä on varjo, pimeys on pahanenteistä." Näin professori Timo Vihavainen kirjoittaa tuoreessa esseekokoelmassaan Länsimaiden tuho.

Vihavainen, joka työskentelee Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina, tarkastelee esseissään kulttuurin rappiota. Hänen mukaansa yhteiskunnan arvot ovat viime aikoina muuttuneet niin perusteellisesti, että kukaan ei enää kiinnitä siihen huomiota.

Professori Vihavaisen mukaan länsimaisen kulttuurin rappio, uskonnon eroosio ja itsetuhoiset arvot murentavat sivilisaatiomme ytimen. Hänen mukaansa kuluttaminen, internet ja kaupallinen populaarikulttuuri ovat korvanneet jumalanpalveluksen.

Tuloksena on kiksejä tavoitteleva, konsumerismin riivaama hedonisti.

Pehmeään elämään tottuneille suomalaisille islam jyrkkine arvoineen on todellinen uhka, varsinkin kun harva enää uskaltaa puolustaa perinteisiä arvoja.

Vihavainen ei ole ensimmäinen sekulaarinen tuomiopäivän profeetta. Oswald Spengler ennusti länsimaiden perikadon jo 1910-luvulla. Yleensä kulttuurit ovat hajonneet sisäiseen rappioon. Harva kulttuuri on kyennyt viettämään 250-vuotisjuhliaan. Ateistiset järjestelmät ovat kaatuneet huomattavasti ripeämmin kuin yhteiskunnat, jotka ovat omaksuneet kristilliset arvot.

Näyttänee siltä, että vieroksuessaan kristillisiä arvoja vapaa-ajattelijat jäljittelevät 1970-luvun taistolaisten strategiaa ja näin jouduttavat länsimaisen kulttuurin tuhoa.

Suvivirsi ja koulun uskonnonopetus nimittäin vahvistavat kotoperäisiä arvoja.



Lähteet:

Järventie, Riitta. 2009. Kansakunta kuilun partaalla. Aamulehti 12.10., A2.

Lyytinen, Jaakko. 2009. Professori Timo Vihavainen: Suomalainen älymystö vaikenee maahanmuuton ongelmista. Helsingin Sanomat (4.10.)
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Professori+Timo+Vihavainen+Suomalainen+%C3%A4lymyst%C3%B6+vaikenee+maahanmuuton+ongelmista/1135249793782

Obaman palkitseminen: Nobel-komitea tekee taas politiikkaa

Vuonna 2003 usko kirjaimelliseen Aadamiin ja Eevaan vei Raymond Damadianilta lääketieteen nobelin. Kuva Answers in Genesiksen luomismuseosta.




Joel Kontinen

Nobelin rauhanpalkinnon myöntäminen Barack Obamalle on herättänyt ansaittua keskustelua niin palkintokomitean motiiveista kuin myös itse palkinnon politisoitumisesta. Menneiden vuosien rauhanpalkinnon saajista nimet Jasser Arafat ja Al Gore kertonevat lisää palkinnon spekulatiivisuudesta.

Obama sai palkintonsa lähinnä puhumalla. Toisin kuin esimerkiksi Martti Ahtisaari, Obama ei ole saanut ainuttakaan aseellista konfliktia loppumaan.

Vaikka nobel tarkoittaakin jaloa, palkintokomitean ratkaisut ovat joskus kaikkea muuta kuin jaloja.

Vuonna 2003 Nobelin lääketieteen palkinto myönnettiin Paul Lauterburille ja Sir Peter Mansfieldille magneettikuvaukseen (engl. Magnetic Resonance Imaging, MRI) liittyvistä läpimurroista. MRI- skannerin keksijä Raymond Damadian sen sijaan jätettiin tylysti palkitsematta.

Agnostikkona tunnettu kanadalainen tieteenfilosofi Michael Ruse arveli, että Nobel-komitea jätti tohtori Damadianin palkitsematta, koska tämä on kreationisti, joka uskoo Jumalan luoneen maailman kuudessa päivässä ja pitää Nooan ajan vedenpaisumusta todellisena historiallisena tapahtumana.

Nobel-komitea ei kaikesta päätellen halunnut palkita tiedemiestä, joka suhtautuu kriittisesti darvinismiin.

Lähde:

Wieland, Carl. 2004. The not-so-Nobel decision. Recognition denied for achievement of great scientist Raymond Damadian—who is also a creationist. Creation 26 (4): 40-42.

Jumala ei luonut maailmaa alussa?

Gustave Doré: Valon luominen, public domain.




Joel Kontinen

Hollantilainen Vanhan testamentin professori Ellen van Wolde väittää, että 1. Mooseksen kirjan ensimmäinen jae on käännetty väärin. Hänen mukaansa heprean kielen sana bara (‘luoda’) ei tarkoita sitä, mitä luulemme sen tarkoittavan.

Umberto Econ työtoverina aikoinaan työskennellyt Van Wolde myöntää, että bara tarkoittaa luomista. Mutta hän selittää, että Raamatun kirjoittajat eivät suinkaan tarkoittaneet sitä, että Jumala loi kaiken vaan että hän loi ainoastaan ihmiset ja eläimet.

Niinpä hänen mukaansa maapallo oli jo olemassa Genesiksen aloitusjakeessa. Hän uskoo, että bara viittaa erottamiseen. Alussa Jumala erotti maan taivaasta, kuivan maan merestä sekä meripedot linnuista ja maaeläimistä.

Van Wolde sanoo näkemyksensä perustuvan Raamatun kokonaisopetukseen ja Mesopotamian muiden kulttuurien luomisteksteihin. Hän torjuu juutalaiskristillisen perinteisen creatio ex nihilo (‘tyhjästä luominen’) -ajatuksen virheellisenä.

Todellisuudessa Genesiksen ensimmäisen jakeen ilmaus taivas ja maa on merismiksi kutsuttu kielikuva, joka viittaa koko universumiin.

Van Wolden näkemys eroaa jyrkästi muiden Vanhan testamentin tuntijoiden käsityksestä.

James Barr (1924-2006), joka toimi heprean kielen professorina Oxfordin yliopistossa, kirjoitti:

"Sikäli kuin tiedän, missään maailmanluokan yliopistossa ei luultavasti ole yhtään heprean kielen tai Vanhan testamentin professoria, joka ei uskoisi, että Genesis 1-11 kirjoittaja(t) halusi(vat) välittää lukijoilleen sen käsityksen, että

1. luominen tapahtui kuutena, nykyvuorokauden mittaisena 24 tunnin päivänä.
2. kun Genesiksen sukuluettelojen vuodet lasketaan yhteen, niistä koostuu yhtäjaksoinen kronologia maailman luomisesta Raamatun historian myöhempiin jaksoihin.
3. Nooan ajan vedenpaisumus oli maailmanlaajuinen ja tuhosi kaiken elollisen paitsi ne ihmiset ja eläimet, jotka olivat arkissa."

Barrin mielestä luominen tarkoittaa täsmälleen sitä, mitä lukija arveleekin sen tarkoittavan eli sitä, että Jumala loi kaiken tyhjästä sanallaan. Tämä käy myös ilmi seuraavista jakeista:

"Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi" (2. Moos. 20:11).

"Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä" (Heb. 11:3).

"Hänen [Jeesuksen] välityksellään luotiin kaikki, kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvä ja näkymätön, valtaistuimet, herruudet, kaikki vallat ja voimat" (Kol. 1:16).

Van Wolde lukee Genesiksen tekstiin sellaista, mitä siinä ei ole. Hän sanoo, että muiden vanhojen kirjoitusten mukaan alussa vallitsi pimeys ja merihirviöt asuivat suurissa vesissä.

Raamatuntutkijat kutsuvat tällaista tulkintaa eisegeesiksi. Eksegeesi (kr. exegesis) on Raamatun tekstistä nouseva selitys. Eisegeesi (kr. eisegesis, ’sisään tuominen’) taas tarkoittaa, että lukija tuo omat ajatuksensa Raamatun tekstiin.

Professori van Wolden teesit muistuttavat jossain määrin radikaalien suomalaisteologien väitteitä: Antti Kylliäinen sanoi kaikkien pääsevän taivaaseen ja Matti Myllykoski väitti, että Jeesus haudattiin joukkohautaan.

Skeptikot ovat ennenkin tuoneet naturalistisia selityksiä Raamattuun. Muistamme viime vuosilta etenkin ”Jeesus käveli jäälautalla” , ”Mooses kärsi hallusinaatioista” ja ”Jeesuksen perhehauta löytyi” - uutisankat.

Genesiksen alkujakeen uudelleentulkinta kuuluu samaan kategoriaan. Villit hypoteesit pääsevät otsikoihin, mutta akateemisen tai muunkaan raamatuntutkimuksen kanssa niillä ei juuri ole tekemistä.


Lähteet:

Alleyne, Richard. 2009. God is not the Creator, claims academic. Telegraph.co (8.10.)
http://www.telegraph.co.uk/news/newstopics/religion/6274502/God-is-not-the-Creator-claims-academic.html

Barr, James. 1984. Kirje David C. C. Watsonille, 23.4.1984.

Teinonen, Seppo A. 1999. Teologian sanakirja. 2. p. Helsinki: Kirjapaja.

Tutkija: Raamattu ei kerro ajan alusta. HS.fi uutiset. 9.10.2009. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkija+Raamattu+ei+kerro+ajan+alusta/1135249913985

Richard Dawkins käytti Ernst Haeckelin sikiökuvia todisteena evoluutiosta

Ernst Haeckelin sikiökuvat tiedettiin väärennöksiksi jo 135 vuotta sitten. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Richard Dawkins käytti Ernst Haeckelin väärennettyjä sikiökuvia todisteena evoluutiosta vuonna 2008 kuvatussa TV-sarjassa The Genius of Charles Darwin, josta ainakin osa on nähtävissä You Tubissa.

Ernst Haeckel julkaisi surullisenkuuluisat sikiökuvansa alun perin teoksessa Generalle Morphologie der Organismen vuonna 1866. Hän spekuloi, että eri lajit näyttävät samoissa kehitysvaiheissa samanlaisilta. Tämän hypoteesin mukaan ihminen käy siis lävitse esimerkiksi kalavaiheen ennen syntymäänsä.

Osa Haeckelin aikalaisista epäili hänen sikiönkehitysmalliaan. Jo vuonna 1874 professori Wilhelm His totesi piirrosten olevan väärennyksiä.

Vuonna 1997 Michael K. Richardson kollegoineen julkaisi Anatomy and Embryology-lehdessä kuvia siitä, miltä eri lajien sikiöt oikeasti näyttävät. Ne erosivat jyrkästi Haeckelin piirtämistä kuvista.

Sekä Science että New Scientist raportoivat Richardsonin löydöistä. Viimeistään nyt olisi kuolinkellojen pitänyt soida Haeckelin väärennöksille, mutta niitä muistuttavia kuvia näkyi pitkään senkin jälkeen esimerkiksi suomalaisissa lukion biologian oppikirjoissa.

Näyttää siltä, että joko Richard Dawkins ei lue tiedelehtiä tai ei välitä tutkimuksista, jotka esittävät evoluutiota huonossa valossa.

Tai sitten hänen mielestään maailmankatsomusten välisessä kamppailussa saa käyttää harhaanjohtavia todisteita.

Hiljattain Richard Dawkins torjui Stephen Meyerin kutsun väitellä evoluutiosta. Meyerin kirja Signature in the Cell julkaistiin syyskesällä.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Dawkins kieltäytyy edes keskustelemasta darvinismista sen kriitikoiden kanssa. Reilu vuosi sitten hän ei esimerkiksi suostunut väittelemään turkkilaisen evoluutioskeptikon Harun Yahyan kanssa.

Dawkins olisi tuskin menestynyt väittelyssä, jos hän olisi käyttänyt Haeckelin sikiökuvia todisteena lajien samankaltaisuudesta.





Lähteet:


Grigg, Russell. 1998. Fraud rediscovered. Creation 20:2, 49–51.

West, John. 2009. No Joke: Richard Dawkins Still Peddling Haeckel’s Fraudulent Embryo Diagrams! Evolution News & Views (8.10.) http://www.evolutionnews.org/

Ribosomin rakenne ja apinatarinat

Aamulehden tiedetoimittaja näkee evoluutiota ribosomien rakenteessa. Pikkuruisia ribosomeja tarvitaan proteiinisynteesissä. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen


Tämän vuoden kemian Nobelin palkinto meni kolmelle ribosomitutkijalle. Venkatraman Ramakrishnan, Thomas A. Steitz and Ada E. Yonath tutkivat tämän noin 20 nanometrin (nanometri on metrin miljardisosa) kokoisen soluelimen rakennetta. Ilman ribosomeja meillä ei olisi proteiinisynteesiä eikä siten myöskään elämää.

Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka näkee solussa todisteita darvinistisesta evoluutiosta:

”Ribosomien rakenne auttaa myös ymmärtämään evoluutiota ja sitä ylläpitävän luonnonvalinnan mekanismia.

Nyt päästään paremmin käsiksi myös niihin toimintoihin, joiden myötä lajit kehittyvät ja nähdään, miten parhaat ominaisuudet siirtyvät uusille sukupolville.”

Arvostettu kemisti Philip Skell kritikoi tällaista darvinistista tarinointia varsin ankarasti The Scientist –lehdessä:

”Luonnonvalinta tekee ihmisistä itsekeskeisiä ja aggressiivisiä – paitsi kun se tekee heistä altruistisia ja rauhantahtoisia. Tai luonnonvalinta tuottaa viriilejä miehiä, jotka levittävät siementään innokkaasti – paitsi kun se suosii miehiä, jotka ovat uskollisia suojelijoita ja elättäjiä. Kun selitys on niin joustava, että se selittää minkä tahansa käyttäytymisen, sitä on vaikea testata kokeellisesti.”

Vesa Vanhalakka soveltaa nyt tällaista käyttäytymisteoreettista mallia solun toimintaan. Tulos on lähes yhtä koominen.

Yritys ei niinkään kerro innovatiivisuudesta vaan darvinistien perinteisestä tavasta suosia apinatarinoita. Vuodenvaihteessa Scientific American selitti esimerkiksi kalan hintaa evoluutiolla.

Mistä ribosomin rakenne sitten kertoo? Solu eri osineen on osoitus erittäin taitavasta nanoteknologiasta, jollaiseen ihminen ei pysty. Se kertoo hämmästyttävän älykkäästä suunnittelusta.

Vain sokea usko materialististen prosessien kaikkivoipaisuuteen voi saada ketään uskomaan, että ribosomi olisi kehittynyt täysin sattumalta yksin luonnonprosessien avulla.

Lähteet:


Skell, Philip S. 2005. Why do we invoke Darwin? Evolutionary theory contributes little to experimental biology. The Scientist 19(16):10 (29.8.). http://www.discovery.org/a/2816

Vanhalakka, Vesa. 2009. Hyökkäykseen bakteereja vastaan. Aamulehti 8.10., A13.

Äiti Amma oli täällä tänään

Äiti Amma kävi taas Suomessa. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Äiti Amma eli Mata Amritanandamayi Devi pistäytyi Suomessa kahden päivän pikavierailulla. Moni kristinuskosta vieraantunut suomalainen kävi taas kerran hakemassa voimaa tämän intialaisnaisen halauksesta.

”Tuhannet suomalaiset jonottavat tälläkin vierailulla vastaanottamaan halausta ja saamaan siitä lohtua ja rakkauden voimaa", sanoi Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen kommentoidessaan Äiti Amman vierailua.

Mikä Äiti Ammassa viehättää? Hän tarjoaa halauksia ja voimaa ilman kristinuskoon oleellisesti liittyviä kieltäytymisiä. Hän ei vaadi ketään tekemään parannusta synneistään tai ottamaan ristiään joka päivä, niin kuin Jeesus opetti.

Onhan sokerikuorrutettu intialainen filosofia mukavampaa kuin kristinuskon kaidalla tiellä kilvoitteleminen.

Haittana lienee vain se, ettei ole takeita siitä, minne tie lopulta johtaa. Vai johtaako se minnekään.



Lähde:

Amma välittää rakkauden sanomaa Vantaalla. http://www.amma.fi/kier/vierailu2009.php

Vapaa-ajattelijoiden vaatimukset: muistakaa George Orwellia

George Orwell vuonna 1933. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen


George Orwell kirjoittaa romaanissaan Animal Farm (suom. Eläinten vallankumous) sioista ja muista eläimistä, jotka kyllästyvät ihmisen (Mr. Jonesin) ylivaltaan ja nousevat kapinaan. Eläimet ajavat Mr. Jonesin tämän maatilalta ja perustavat tasa-arvoisen demokraattisen järjestelmän.

Siat nousevat farmin johtoon. Eläimet laativat itselleen käskykokoelman, jossa tehdään selväksi, että kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia.

Pian alkaa kuitenkin kuulua mutinaa. Muut eläimet huomaavat, että siat ovat varanneet kaikki edut itselleen. Ei kestä kauan ennen kuin alkuperäinen tasa-arvokäsky saa uuden muodon: ”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset."

Orwellin romaani on satiiri Neuvostoliiton järjestelmästä. Mutta se soveltuu aivan yhtä hyvin vapaa-ajattelijoiden pyrkimyksiin. Uskonnonopetuksen vastustaminen on vasta alkua. Ruokahalu saattaa hyvinkin kasvaa syödessä.

On hyvä muistaa, että vapaus ja tasa-arvo kumpuavat kristillisestä perinnöstämme. Esimerkiksi Ranskan vallankumous giljotiineineen osoittaa, että vapaa-ajattelijoiden kokeiluilla on aina varjopuolensa.



Lähteet:


Orwell, George. 1945. Animal Farm. Lontoo: Secker and Warburg.

Tynkkynen, Veli-Pekka. 2009. Elämänkatsomustieto lisää tasa-arvoa. Aamulehti 6.10., B16.

Kivikauden ihmiset pukeutuivat kirjaviin kankaisiin

Gran Canarian kivikautiset ihmiset tekivät taidokkaita saviruukkuja. Uusi tutkimus osoittaa, että tietomme kivikauden ihmisten vaatteista ovat olleet vääriä.



Joel Kontinen

Elokuvassa One Million Years B.C. (1966) Raquel Welch keikistelee nahkabikineissä. Retu Kivisen vaatteet eivät myöskään olleet riemunkirjavia. Filmintekijöiden ja sarjakuvapiirtäjien tavoin moni muukin olettaa, että kivikauden ihmiset pukeutuivat eläinten nahkoihin.

Science-tiedelehti vihjaisi kuitenkin hiljattain, että tämä uskomus joutaa romukoppaan. Näkemys on johtunut joko tiedon puutteesta tai sitkeistä ennakkoluuloista – tai molemmista.

Arkeologit löysivät Georgiasta vaaleanpunaisia, mustia ja turkooseja kuituja, joista kivikauden ihmiset valmistivat vaatteita. Löydön iäksi on arvioitu 34 000 vuotta. Se on luultavasti paljon nuorempi, koska ajanmääritysmenetelmät ovat tunnetusti epäluotettavia.

Pellava löytyi luolasta. Tutkijat arvelevat, että sen asukkaat saattoivat valmistaa siitä vaatteiden lisäksi myös narua ja koreja.

Luolassa asuminen ei välttämättä tarkoita sitä, että ihmiskunnan historia ulottuisi satojentuhansien tai jopa yli miljoonan vuoden päähän. Raamatussa kerrotaan Lootista, joka asui jonkin aikaa luolassa tyttärineen Sodoman ja Gomorran hävityksen jälkeen noin 4000 vuotta sitten.

Esimerkiksi Kanarian saarilla luolia käytetään edelleenkin asuntoina.

Tietomme kivikautisista ihmisistä on muuttunut huomattavasti viime vuosina. Tiedämme nyt, että he käyttivät kenkiä. He valmistivat myös soittimia ja aseita.

Löydöt eivät toisin sanoen lainkaan tue darvinistista käsitystä asteittaisesta kehityksestä täysin primitiivisistä villi-ihmisistä kohti nykyisiä korkeakulttuurin asukkeja.

Murahtelevia apinaihmisiä ei koskaan ollutkaan. Ihmisen todellinen alkuhistoria kerrotaan Genesiksessä.


Lähde:

Derbyshire, David. 2009. Our Stone Age ancestors wore bright and garish clothes. Daily Mail. (11.9.)
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1212692/Our-stone-Age-ancestors-wore-bright-garish-clothes.html

Mikä rukouksessa pelottaa?

Carl Heinrich Bloch: Vuorisaarna. Jeesus opettaa rukouksesta useaan otteeseen tässä saarnassa. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen


Vapaa-ajattelijat ovat kannelleet päiväkotien ruokarukouksista Länsi-Suomen lääninhallitukselle. Heidän mielestään kouluissa tai päiväkodeissa ei saisi rukoilla lainkaan.

Jeesus opetti rukouksesta useaan otteeseen vuorisaarnassa, jossa Hän piti esimerkiksi lähimmäisen rakastamista tärkeänä.

Näyttää siltä, että vapaa-ajattelijat eivät joko tunne länsimaiden kristillistä perinnettä tai eivät halua tunnustaa sitä. Todellista mielipiteenvapautta on vain maissa, jonne kristinusko on juurtunut.

Vapaa-ajattelijat pitävät ruokarukouksia syrjintänä. He ovat varsin pieni – joskin sitäkin äänekkäämpi – vähemmistö. He haluaisivat kaikesta päätellen syrjiä ja sensuroida enemmistön näkemykset.

Richard Dawkinsin haikailemassa ateistisessa diktatuurissa kiellettäisiin kaikki uskonto, ja jos filosofi David Berlinskiin on uskomista, teloituskomppaniat aloittaisivat hyvin pian työnsä.

Siihen verrattuna rukous on varsin turvallista.

Lähde:

Vapaa-ajattelijat kantelivat rukouksista. Aamulehti 3.10.2009, A4.

Paljon kohua Ardista

Science-lehden julkaisemat tutkimukset Ardipithecus ramiduksesta muuttavat ihmisen sukupuun –taas kerran. Kuva Time.comin verkkosivuilta © 2009, J.H. Matternes.




Joel Kontinen

Science-lehden vastikään julkaisema Ardipithecus ramidus on jo toinen vuosisadan fossiili, josta kuulemme tänä vuonna. Edellinen oli surullisenkuuluisa Ida eli Darwinius masillae.

Sitä ennen meillä oli Hobitti eli Floresin ihminen. Ja joskus hamassa muinaisuudessa eli 1970-luvulla tutustuimme nyt jo kaikkien tuntemaan isoäiti-Lucyyn.

Afarista Etiopiasta löytynyt Ardipithecus ramidus on Sciencen mukaan 4,4 miljoonan vuoden ikäinen eli 1,2 miljoonaa vuotta vanhempi kuin Lucy. Ardia mainostetaan vanhimmaksi hominidilöydöksi. Sen luiden kokoaminen on ollut varsinaista palapeliä, kun esimerkiksi pääkallo oli murskaantunut ja se piti koota yli kuudestakymmenestä rikkinäisestä ja laajalle alueelle levinneestä palasta.

Ardi löydettiin jo vuonna 1994. Hauraiden luiden rekonstruoimiseen on kulunut 15 vuotta, mikä kertonee jotain lopputuloksen spekulatiivisuudesta.

Osa luunkappaleista oli fossiloitunut niin huonosti, että ne olivat hajota käsiin.

Antropologi Alan Walker sanoo Time.comissa, että kun Tim [White] näytti hänelle Ardin maassa olevaa lantiota, se näytti ihan irlantilaiselta muhennokselta. On siis kohtalaisen vaikea tietää, miten otus oikeasti käveli.

Ilmeisesti tutkijoiden ennakko-olettamukset ratkaisivat pitkälti, mitkä palat he liittivät mihinkin. He saivat joka tapauksessa kyhätyksi luista kokoon 120 cm:n pituisen ja luultavasti aikoinaan 50 kiloa painaneen homidininaaraan jäämistön.

Yalen yliopiston tutkija Andrew Hill toteaakin Science-lehden videolla, että tähän mennessä hominidien eli oletettujen ihmisapinoiden fossiileja on löydetty 4-5. Suurin osa ihmisen esi-isistä tunnetaan vain pääkallon osasta, kuten esimerkiksi Sahelanthropuksen tapauksessa, tai jokusesta hampaasta tai luusta.

Ihmisen sukupuu joudutaan nyt jälleen kerran piirtämään uudestaan. Tim Whiten ja kollegojen löydöt ovat saaneet evolutionistit uskomaan, että ihmisen ja simpanssin oletettu kantamuoto ei olekaan ensisijaisesti simpanssin näköinen.

Hill paljasti, että simpanssien ja gorillojen fossiileja on löydetty hyvin vähän, joten tutkijat eivät ole olettaneet niiden juurikaan muuttuneen.

Simpanssin tai gorillan esi-isän löytämiseen ei liity sellaista hohtoa kuin ihmisen kantaisän maallisen jäämistön julkaisemiseen arvostetun tiedelehden kannessa. Niinpä niitä ei kannatakaan etsiä.

Ardilla oli apinan jalkaterä eli sen isovarvas sojotti eri suuntaan kuin muut varpaat. Monet evolutionistit arvelevat, että Lucy eli Australopithecus afarensis jätti Laetolin jalanjäljet, jotka eivät juurikaan eroa modernin ihmisen jäljistä, vaikka isoäidillämme oli luultavasti yhtä sojottava isovarvas kuin Ardillakin. Ardi ei pystyisi jättämään sellaisia jälkiä.

Vanhojen fossiilien ajanmääritys on varsinaista arpapeliä, koska evolutionistit eivät ajoita itse luita vaan niiden ympäristöä ja koska itse menetelmiin liittyy monia olettamuksia. Näin ollen ei ole ollenkaan varma, onko Ardi edes vanhin löydetty hominidi.

Ja rekonstruktioon käytetty aika herättää lisää kysymyksiä.

Lähteet:

Dalton, Rex. 2009. Oldest hominid skeleton revealed. Nature News. (1.10.) http://www.nature.com/news/2009/091001/full/news.2009.966.html?s=news_rss

Science. 2009. Before “Lucy,” There Was “Ardi”: First Major Analysis of One of Earliest Known Hominids Published in Science.
http://www.aaas.org/news/releases/2009/1001sp_ardi.shtml

The Analysis of Ardipithecus ramidus--One of the Earliest Known Hominids. Science Video.
http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/326/5949/60-b

Lemonick, Michael D. & Dorfman, Andrea. 2009. Ardi Is a New Piece for the Evolution Puzzle. Time.com. http://www.time.com/time/health/article/0,8599,1927200-2,00.html

Luskey, Casey. 2009. Bones of "Ardi," New Human Evolution Fossil, “Crushed Nearly to Smithereens”. Evolution news and views. http://www.evolutionnews.org/2009/10/key_bones_of_new_hominid_fossi.html#more

White, Tim D. 2009. Authors' Summary: Ardipithecus ramidus and the Paleobiology of Early Hominids. Science 326: 5949, 64, 75-86. (2.10.).

New Scientist: Charles Darwin erehtyi eläinten kesyyntymisestä

Eläimet, esimerkiksi saukot, kesyyntyvät huomattavasti nopeammin kuin mitä Darwin kuvitteli. Kuva: Bernard Landgraf, Wikipedia.



Joel Kontinen

Kuinka monta sukupolvea kuluu ennen kuin villinä eläneestä eläinlajista tulee kesy? Charles Darwin arveli, että kesyyntyminen on äärimmäisen hidasta.

Tuore New Scientist kertoo kokeista, jotka venäläinen geneetikko Dmitry Belayev aloitti 50 vuotta sitten. Hän hankki 130 hopeakettua Virosta ja alkoi tehdä jalostuskokeita. Vaikka nämä tarhaketut olivat jo jossain määrin tottuneet ihmisiin, ne eivät alun perin olleet kesyjä. Neljässä sukupolvessa osa ketuista alkoi heiluttaa häntäänsä. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua hänellä oli täysin kesyjä repolaisia.

Belayev kokeili myös rottien, minkkien ja saukkojen kesyyntymistä. Osa rotista kesyyntyi 30 vuodessa. Minkit olivat vieläkin nopeampia: ne alkoivat kesyyntyä jo neljässä sukupolvessa. Lisäksi alun perin täysin villeistä saukoista yli kolmasosa oli kesyjä 13 vuoden kuluttua.

Charles Darwinin spekuloimia pitkiä ajanjaksoja ei siis tarvita ainakaan näiden lajien kesyttämiseksi.

New Scientist ei malta olla sisältämättä pientä apinatarinaa juttuunsa: Lehden mukaan Harvardin yliopiston antropologi Richard Wrangham uskoo, että myös ihminen kesyyntyi simpanssin kaltaisesta olennosta kulttuurilajiksi.

Kuka ihmisen siis kesytti? Ihminen itse, Wrangham sanoo.

Näinhän se on. Kun pesunkestävän evoluutiolehden juttu päättyy apinakytkentään, lukijat eivät jää pohtimaan Darwinin erehdystä.

Lähde:

Nicholls, Henry. 2009. My little zebra: The secrets of domestication. New Scientist 2728 (30.9.) http://www.newscientist.com/article/mg20427281.500